Muuttoaika

Entä nyt?

WANHAA LOIMAATA Olemme kulkeneet Loimaan matkalla jo Turuntien ja Vesikoskenkadun risteykseen. Ennen kuin jatkamme eteenpäin, katsomme vähän sivuille.

Matti Pulli on kulkenut Wanhaa Loimaata -sarjassa Turuntien ja Vesikoskenkadun risteykseen. Ennen kuin hän jatkaa eteenpäin, hän katsoo vähän sivuille.

Matti Pulli on kulkenut Wanhaa Loimaata -sarjassa Turuntien ja Vesikoskenkadun risteykseen. Ennen kuin hän jatkaa eteenpäin, hän katsoo vähän sivuille.

MARTTA AALTOSESTA oikealle eli Esson sillalle päin oli tietysti Vihannon kaunis, puinen autokorjaamo. Iso liikerakennus tuli vasta myöhemmin. Autokorjaamo oli ahtaassa paikassa Vihannon ja Aaltosen välissä. Purettiin aikanaan.
Satakunnantien toisella puolen oli Esso-asema. Ennen kai Standard Oil, niin muistan Hulkon vanhoista kuvista nähneeni. Meidän aikana bensa-asemaa hoiti Uuno Pentikäinen. Paremmin tunsimme pojan Tapion eli Puppen.
Aseman sivuitse pääsi aivan Loimijoen rantaan. Siellä oli huoltotiloja. Alarampilta pääsi sillan viertä ylös, myöhemmin sillan laajetessa tämä tie suljettiin. Me pojat kävimme asemalla rasvaamassa pyörän ketjuja, ottamassa ilmaa polkupyörän renkaisiin.
Toisella puolen risteystä oli F. Koiviston kenkäkauppa. Siihen palaamme myöhemmin. Päädyssä oli Korpelan lelukauppa. Poikien, miksei tyttöjenkin aarreaitta. Rouva Korpela lähinnä myi.
Pojat tunsimme hyvin, koska Matti oli LP:n erinomainen lukkari ja Mikko kakkosjoukkueen koppari.
Korpelan jälkeen oli ennen Hilda Kiven puutalo ja kahvila. Hävisi aika pian ja lopuksi toimi kai Vilho Salmisen pyöräliikkeen varastona.
Jos lähdemme Hyppyrimäelle päin, niin muistamme Osuuskassan eli myöhemmin Osuuspankin konttorin. Sen seinässä oli ensimmäinen patsas, tai pikemminkin korkokuva – taidetta kuitenkin. Samalla puolen tietä oli kaunis punainen Mäkelän kelloliike. Isä Mäkelä hoiti, pojat Eino ja Kauko olivat vielä pieniä. Talo muistaakseni paloikin kerran. Mäkelän jälkeen oli Renforsin krapatehdas.
Osuuspankin liiketalon jatkeelle valmistui samankorkuisia kerros/liiketaloja useita. Yhteen niistä tuli Immosen nahkaliike. Se oli heti suosittu. Ostimme Laineen Osmon kanssa sieltä vuonna 1954 hienot pahviset koululaukut. Hinta oli 350 mk ja laukut näyttivät ihan oikeilta salkuilta. Ei kylläkään ensi sateen jälkeen.
Samassa kiinteistössä oli rva Gorskovin kemikaalikauppa ja Turun Sanomien toimitus. Meille siksi tärkeä että ikkunaan tuli hienoja urheilukuvia.

SITTEN KAUNIS, vaaleanvihreä päätoimittaja Jussilan talo ja Väinölän koulu. Opettajina Martta Karus ja Paloposki. Itsekin kävin koulua 1953.

Wanhaa Loimaata -muistelusarjan kolmannessa osassa Matti Pulli kertoo Turuntien ja Vesikoskenkadun risteyksen tienoon rakennuksista.

Wanhaa Loimaata -muistelusarjan kolmannessa osassa Matti Pulli kertoo Turuntien ja Vesikoskenkadun risteyksen tienoon rakennuksista.

Vielä oli yksi liike: Walenin paja. Valenin tyttäristä Eila meni naimisiin Risto Nikkilän kanssa ja oli meillä pikkukoulun ope. Kaarina meni naimisiin Suomisen Eskon kanssa.
Samaan taloon perustettiin Halpa-Aitta, joka joutui muuttamaan nimensä, se oli nyt Halvax. Nurmisen Topi asui taloa ja olisiko Halvax ollut hänen?
Kerrottiin että Topi oli nero. Teki keksintöjä, mm. laattoja TVH lle ja Wulffillekin. Vielä mahtui pari puutaloa, joista viimeisessä alitti Kem-Pe ja myös Tauno Leppäahon liike. Ennen Leppäahoa talossa oli Salosen Osto- ja Myyntiliike. Salonen oli Heimolinnan vahtimestarin veli.
Toisella puolen tietä oli LSO n jälkeen peltikorjaamo. Yksi kauneimpia funkkisrakennuksia, purettu.
Olisiko sitten ollut lastentarha, josta Salosen Reijo sai vaimonkin. Ei kuitenkaan niistä lapsista, vaan johtajattaresta. Sinkkosen parturi oli vastapäätä Väinölän koulua.
Toisella puolen Pekankujaa oli K.H. Mäkisen liike, myöhemmin Kehysliike.
Sitten oli aikanaan tyhjä tontti, mutta Eino Suokas rakensi siihen komean kaksikerroksisen liiketalon. Olimme ensimmäisellä luokalla Rukoushuoneella kun monttua kaivettiin 1952. Rukoushuone oli kaunis ja toimi vähän aikaa kouluna. Sen jälkeen oli pienessä talossa Maatalous-Suokas, hoitajana poika. Matkustajakoti Vellamo oli viimeinen liikerakennus. Isäntänä Linden.

Matti Pulli

OP Edustajistovaalit


Lähitapiola
Sää

Suomi 100

Pala Kakkua

SPM –

Arkistot
Digilehti

Lue Loimaan Lehti

Loimaan Lehti on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

 

Osta irtonumero
Tilaa digilehti

Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.

Loimaan neljäsluokkalaiset tanssivat itsenäisyysjuhlan vieraiden kanssa valssia

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa vieraiden kanssa tanssittu valssi.

Loimaan neljäsluokkalaiset ja itsenäisyysjuhlan vieraat tanssivat cicapoa

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa vieraiden kanssa tanssittu cicapo.

Loimaan neljäsluokkalaiset tanssivat itsenäisyysjuhlassa letkajenkkaa

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa letkajenkka eli letkis.

Ilmoituksia lehdestä

Klikkaa ilmoitus isommaksi

SSS Kaffepaussi 7.1.2018