Muuttoaika

Jälki-Maria 15.8.

Maria on katolisen kirkon piirissä eräs suurimmista palvonnan kohteista. Siksi Marialla on ollut vanhoissa pyhimyskalentereissa useita merkkipäiviä. Näistä ehkäpä suurin on ollut Marian taivaaseenastumispäivä eli 15.8. Assumption. Meidän nimipäiväkalenterissamme päivä on nykyään omistettu Marjalle ja Marjatalle.

Syyskylvöt piti normaalisti suorittaa Marjan ja Marjatan päivään mennessä. Syysvilja oli ruista, joka muodosti väestön ravinnon perustan pitkälle 1800-luvulle saakka. Kuva Nils Westermarkin kokoelmasta, Suomen maatalousmuseo Sarka.

Syyskylvöt piti normaalisti suorittaa Marjan ja Marjatan päivään mennessä. Syysvilja oli ruista, joka muodosti väestön ravinnon perustan pitkälle 1800-luvulle saakka. Kuva Nils Westermarkin kokoelmasta, Suomen maatalousmuseo Sarka.

Juhla on erittäin vanha, ja tällä paikalla sitä on katolisessa kirkossa vietetty 500-luvulta lähtien. Vielä tänäkin päivänä katolisissa maissa 15.8. on eräs vuoden suurimpia kirkollisia juhlia – hyvinkin jouluun verrattava juhlapäivä, jona kussakin kirkossa olevat Marian patsaat puhdistetaan ja puetaan loistaviin juhlavaatteisiin. Tämän jälkeen patsasta/patsaita kannetaan juhlasaatossa kulkueena pitkin katuja koko ajan messuten. Kaupat ja virastot ovat kiinni, ja vallalla on todellinen pyhäpäivä.
Suomessa Jälki-Mariaa on vietetty senkin jälkeen, kun katolinen aika loppui ja maassa siirryttiin protestanttiseen uskoon. Muodon Jälki-Maria päivä sai vasta 1700-luvulla. Juhlan muoto on muuttunut vähitellen, ja nykyään päivä ei meillä enää muista eroa. Pyhimykset eivät kuulu protestanttiseen uskoon samalla tavoin kuin katoliseen tai ortodoksiseen.
Jälki-Marialla on merkityksensä myös maatalouden vuotuiskierrossa. Päivän sää on ennustanut tulevaa säätä ja kertonut elonkorjuun mahdollisuuksista. ”Jos Kusipuo-Maijan päivänä sataa, niin sataa koko syksyn” tai ”sataa peräkkäin 40 päivää”.
Jälki-Maria oli merkittävä myös syyskylvöjen kannalta. Ruis piti saada oikeastaan kylvetyksi tähän päivään mennessä. Sivistyneistö saattoi kylvää myöhemminkin, ja Marjatan tai Marjan päivää pidettiin herrojen kylvöpäivänä.

Teppo Vihola

OP Edustajistovaalit


Lähitapiola
Sää

Suomi 100

Pala Kakkua

SPM –

Arkistot
Digilehti

Lue Loimaan Lehti

Loimaan Lehti on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

 

Osta irtonumero
Tilaa digilehti

Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.

Loimaan neljäsluokkalaiset tanssivat itsenäisyysjuhlan vieraiden kanssa valssia

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa vieraiden kanssa tanssittu valssi.

Loimaan neljäsluokkalaiset ja itsenäisyysjuhlan vieraat tanssivat cicapoa

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa vieraiden kanssa tanssittu cicapo.

Loimaan neljäsluokkalaiset tanssivat itsenäisyysjuhlassa letkajenkkaa

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa letkajenkka eli letkis.