Muuttoaika

Vappu

Etelä-Suomessa odotettiin vappuna jo kylvölle pääsyä. Kuva Hämeestä. Kuvaaja: Nils Westermarck

Etelä-Suomessa odotettiin vappuna jo kylvölle pääsyä. Kuva Hämeestä. Kuvaaja: Nils Westermarck

Vietämme vappua eli toukokuun ensimmäistä päivää työväestön, ylioppilaiden ja kevään juhlana. Kaikilla näillä juhlaperinteillä on oma historiansa. Nimeänsä päivä ei ole kuitenkaan saanut miltään näiltä juhlinnan kohteilta vaan abbedissa Valburgilta.
Valburg eli 700-luvulla. Hän syntyi Englannissa, oli 10-vuotiaasta lähtien katolisessa luostarissa ja toimi Saksassa puolet elämästään. Heideheimin luostarin johtajana hän oli aikansa vaikutusvaltaisimpia naisia. Abbedissa Valburg julistettiin pyhimykseksi lähes sata vuotta kuolemansa jälkeen. Hänen luunsa siirrettiin 1. toukokuuta 870 Eichstättin Pyhän ristin kirkkoon, joka on nykyään pyhän Valburgin benediktiiniläisluostari. Tästä tuli Valburgin muistopäivä.
Suomalaisen vapun vanhinta perinnettä ovat muun muassa työkiellot. Ainakin Sääksmäellä ja Karstulassa sanottiin, ettei vappuna saisi kylvää tai touko ei menesty. Toisaalta Etelä-Suomessa vapun aikaan jo ainakin valmistauduttiin kevään töihin. Tästä kertovat sanonnat, kuten: ”Vappu vakan pellolle kantaa” ja ”vappuna papu vaolle, viikon päästä viimeistäänkin”.
Vappu näkyi myös karjataloudessa. Lounaisissa osissa maata lehmät ja lampaat päästettiin ulos, vaikka maassa olisi ollut vielä luntakin. kellokas eli niin sanottu johtajalehmä sai kellon kaulaansa. Laidunten turvallisuutta ja karjan menestystä on tavoiteltu eri puolilla maata monin tavoin. Esimerkiksi Pohjanmaalla lapset kellottelivat eli kulkivat kello vyössä tai kaulassa ympäri kylää. Naisetkin saattoivat laittaa tiukuja hameensa helmoihin. Kellottomat yrittivät salaa roiskauttaa vettä kellottelijoiden päälle. Railakkaan menon tarkoitus oli edistää maidon saantia.
Entisaikoina vapun aikaan alkoivat ruokavarastot olla tyhjinä. Vakka-Suomesta tunnetaankin sanonta ”Ei vappu ole köyhän ystävä”. Helpotusta tilanteeseen alettiin kuitenkin jo saada esimerkiksi vesilintuja metsästämällä.

Iina Wahlström
Suomen maatalousmuseo Sarka

OP Edustajistovaalit


Lähitapiola
Sää

Suomi 100

Pala Kakkua

SPM –

Arkistot
Digilehti

Lue Loimaan Lehti

Loimaan Lehti on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

 

Osta irtonumero
Tilaa digilehti

Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.

Loimaan neljäsluokkalaiset tanssivat itsenäisyysjuhlan vieraiden kanssa valssia

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa vieraiden kanssa tanssittu valssi.

Loimaan neljäsluokkalaiset ja itsenäisyysjuhlan vieraat tanssivat cicapoa

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa vieraiden kanssa tanssittu cicapo.

Loimaan neljäsluokkalaiset tanssivat itsenäisyysjuhlassa letkajenkkaa

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa letkajenkka eli letkis.