Juuristaan ylpeä saviseutulainen

0
Matti Pulli lapsuusmaisemissaan eli Kustaantiellä. Hän toteaa, että Loimaa oli aikoinaan varsin edistyksellinen ja vakavarainen paikkakunta ja 60-luvulla Suomen kärkipäässä televisio- ja autotiheydellä mitattuna. - Ja olihan täällä jo silloin vahvoja yrityksiä kuten Nahkatehdas, Martta Aaltonen ja Oskari Heikkilä, hän toteaa.
Matti Pulli lapsuusmaisemissaan eli Kustaantiellä. Hän toteaa, että Loimaa oli aikoinaan varsin edistyksellinen ja vakavarainen paikkakunta ja 60-luvulla Suomen kärkipäässä televisio- ja autotiheydellä mitattuna. – Ja olihan täällä jo silloin vahvoja yrityksiä kuten Nahkatehdas, Martta Aaltonen ja Oskari Heikkilä, hän toteaa.

LOIMAA Saviseudun tunnetuimmalla paikallishistoriaa harrastavalla ex-apteekkarilla Matti Pullilla on valokuvamuisti.
– Kun ajelen kylällä, niin lapsuus- ja nuoruusvuosien Loimaa kulkee diasarjana silmissäni. Kuka asui missäkin talossa, mihin taloon pääsi joskus saatille ja mikä kauppa tuossakin oli.

MUISTELMATEOKSIA kirjoittaneella ja Loimaan Lehden pakinoistakin tutulla Pullilla on loistava supliikki ja varmaan hyvä mielikuvituskin, mutta kyllä hän hämmästyttävän paljon muistaakin. Joskus tosin väärin, mutta aikalaiset korjaavat moiset hairahdukset hanakasti.
– Kontrolliryhmän muistavimmat ovat Jokisen Aksu ja Säilän Maske (Mauri). He sanovat, ettei sillä mitään Arielia ollut vaan Velocette.
Aksu ja Maske kuuluivat Pullin kanssa samaan Suopellon/Moskovan alueella 1950–1960-luvuilla kasvaneeseen poikaporukkaan. Siinä oli kymmenkunta vuosina 1938–1945 syntynyttä nuorukaista. Yksi porukan tukikohdista oli niin sanottu Kivimaan kenttä, joka toimi esimerkiksi pesäpallokenttänä.

OPISKELUT ja työura tempaisivat Matti Pullin Saviseudulta vuosikymmeniksi muille seuduille. Ihan Helsinkiin asti. Mutta – toisin kuin monet muut maalaiset – Pulli kertoo aina olleensa ylpeä kotiseudustaan.
– Monet häpeävät ja yrittävät peitellä maalaisjuuriaan. Saattavat sanoa, etteivät ole mistään kotoisin. Se on kummallista, useimmilla kun on vain yksi kotiseutu. Minun lapsuuteni turvakehikko on Loimaalla.
Tuo turvakehikko löytyi uudestaan, kun Pullista tuli Forssan apteekkari. Silloin matka Saviseudun ytimeen oli niin lyhyt, että hän alkoi käydä kylällä useammin.
– Oli mukava huomata, että täällä on niin paljon vanhoja kavereita. Aksukin kysyi, että misä sää oot ollu?
No, olihan Pulli ollut vähän siellä sun täällä, mutta nyt hän on täällä taas. Ei päivittäin mutta usein kuitenkin.

Sampsa Hakala