Muuttoaika

Tonja Jalli edustaa lavatanssikulttuuria Linnassa

Linnanjuhlakutsun saatuaan Tonja Jalli hankki ensimmäisenä tanssikengät. Kuva: Minna Määttänen

Päiväpostin mukana tulleen kirjeen päällä luki: Puheenjohtaja Tonja Jalli ja Kari Jalli Monokas ry. Tonja Jalli luki kirjeen vasemmasta reunasta: Tasavallan Presidentiltä. Huoneeseen tuli hiljaista. Pariskunta pohti kumpikin mielessään: voiko se olla, ei se kuitenkaan ole.
Vapisevin käsin Tonja aukaisi kirjeen. Hän istahti tuoliin ja antoi sisällä olleen kutsukortin miehelleen. Tasavallan Presidentti puolisoineen kutsuu Teidät Puheenjohtaja Tonja Jalli ja Kari Jalli Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle Linnaan…
Tonja Jalli nauraa, että tuo hetki olisi pitänyt saada kuvattua filmille.
– Olimme todella ihmeissämme ja yllättyneitä. Sitten muistin, että kulttuuri ja urheilu ovat tämän vuoden teemat Linnanjuhlissa. Todella hieno asia ja kunnianosoitus, että näin pienen tanssiseuran työ huomioidaan, kiittelee somerolaisen, 166-jäsenisen Monokas ry:n puheenjohtaja.
Monokas edistää ja ylläpitää lavatanssikulttuuria. Sitä se on tehnyt muun muassa järjestämällä kursseja, iltamia ja muita tapahtumia
– Kun kamerat sammuvat, tanssilattialle mahtuu väkeä.
Tonja Jalli on miettinyt Suomen suuren juhlan, itsenäisyyspäivän merkitystä.
– Itsenäisyys on samanlainen asia kuin terveys. Kun sinulla on se, et ajattele sitä. Kun olet menettämässä, alat arvostaa sitä.
– Itsenäisyys on kuin vapaus. Meillä on oma Suomi Pohjolassa, joka on saanut olla rauhassa, on hyvä sosiaaliturva ja suurin osa asioista todella hyvin. Muutama sukupolvi on saanut nauttia vapaudesta.
Maailmalla soditaan.
– Mikseivät ihmiset voi olla tappelematta ja ottamatta asetta käteen? Tanssisivat vaikka. Älkää tapelko, tanssikaa.

Sotaveteraani Veikko Veistinen otti kutsun linnan juhliin vastaan ilomielin. Presidenttiparia hän ei ole vielä tavannut. Kuva: Riitta Salmi

”LUULIN, ETTÄ KUTSUA PITÄÄ ODOTTAA SATAVUOTIAAKSI”

 Turkulainen sotaveteraani, 95-vuotias Veikko Veistinen sovittelee juhlapukua ylleen kotona Vähä-Heikkilässä. Kutsu presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle tuli monta vuotta etuajassa.
– Se oli täysi yllätys, sillä ajattelin, että pitää odottaa satavuotiaaksi, Veistinen heittää.
 Veikko Veistinen ei ole vielä tavannut presidentti Sauli Niinistöä, mutta hänen lapsistaan kaksi on. Pian kolmaskin, sillä Veistisen saattajaksi lähtee tytär Pirkko Veistinen.
 Kaikkiaan Veistisellä on ollut kuusi lasta. Itse hän on viisilapsisesta perheestä, jossa joutui jo varhain ottamaan ison vastuun. Velkualla syntyneen Veistisen äiti sairastui keuhkotautiin lasten ollessa vielä pieniä.
– 12-vuotiaana tein perheenäidin töitä, kun äiti makasi sängyssä. Piti opetella lypsämään ja kanoja hoitamaan, tehdä lastenhoitajan hommat ja käydä koulua.
 Jatkosodan aikana syyskuussa 1941 Veistinen haavoittui lonkkaan. Hän heittäytyi maahan, mutta ei riittävän nopeasti.
– Pikakiväärin luoti lävisti lonkan, ja lääkintämies veti jaloista takaisin. Sidontapaikalle oli 15 kilometriä matkaa, Veistinen muistelee.
 Matkalla tie oli pettänyt, ja telaketjutraktoria odotettiin kaksi vuorokautta. Lopulta matka jatkui ja loppusodan ajan Veistinen oli sairaalahoidossa.
 Sotien jälkeen Veistinen suoritti rakennusmestaritutkinnon vuonna 1946. Hän oli vastaavana mestarina rakentamassa esimerkiksi monenlaisia siltoja. Veistisen kädenjälkensä näkyy myös monissa kirkoissa, joita hän saneerasi veljensä kanssa.
– Liike ja työ pitävät ihmisen sisukkaana, vaikka elettäisiin köyhiä aikoja. Toimettomuus on kaikkein kamalinta. Luuta käteen ja siivoamaan, jos ei muuta keksi, Veistinen kehottaa.
Veteraanit kättelevät presidenttiparin ensimmäisenä
Veteraanit saapuvat ensimmäisenä presidentin kättelyyn.
Kättely alkaa kello 19 Sibeliuksen Jääkärimarssin soidessa.
Kutsuvieraiden kättelyn jälkeen presidenttipari osallistuu kahvihetkeen veteraanien ja lottien kanssa.

 

FAKTA
VETERAANIT KÄTTELEVÄT ENSIN
Veteraanit saapuvat ensimmäisenä presidentin kättelyyn.
Kättely alkaa kello 19 Sibeliuksen Jääkärimarssin soidessa.
Kutsuvieraiden kättelyn jälkeen presidenttipari osallistuu kahvihetkeen veteraanien ja lottien kanssa.

 

Koskelta Linnan juhliin lähtevä 100-vuotias sotaveteraani Tarmo Ahti (oik.) sekä hänen saattajansa Matti Allén. Kuva: Asko Virtanen

 

TARMO AHTI JUHLII PRESIDENTIN KANSSA

Syksyllä sata vuotta täyttänyt koskelainen sotaveteraani Tarmo Ahti juhliin itsenäisyyspäivää tavallista juhlavammissa merkeissä. Muutama viikko sitten tuli postin mukana kutsu saapua tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle.
–Ensimmäinen ajatus oli yllätys. Toinen taisi olla se, että toivottavasti selvitään ilman suurempia mokia, kun koko kansa katselee, Tarmo Ahti miettii.
Linnan juhliin hän kertoo lähtevänsä uteliaalla mielellä, ilman sen kummempia ennakko-odotuksia. Mukaan kaveriksi lähtee Matti Allén.
Tarmo  Ahdin kunto on korkeaan ikään nähden hyvä, mutta näkökyky on kaihileikkauksen jälkeen huonontunut.
Ahti ehti palvella isänmaata kahdeksan eri kalenterivuoden aikana.
–Vuonna 1937 menin asevelvollisena Porin rykmenttiin, vuonna 1944 pääsin rintamalta pois, hän kertoo.
–Sota jätti jälkensä. Vuosikymmenet näin painajaisunia sodasta, aina sellaisia, että tilanne on vaikea. Pienempi jälki jäi siitä, että vasenta lonkkaa välillä aina särkee, siellä on sirpale.
Ahti on tuttu vierailija Kosken lukiossa. Hänellä on vakaa käsitys siitä, että nykynuoriso arvostaa veteraaneja ja itsenäisyyttä korkealle. Toisin oli asian laita 1960- ja 1970-luvulla. Silloin veteraaneille sanottiin, että mitäs lähditte sotaan. 
Koskelaisen Tarmo Ahdin lisäksi linnan juhliin on kutsuttu myös Niilo ja Hilkka Kujanpää Tarvasjoelta. Niilo Kujanpää on jatkosodan veteraani ja Hilkka Kujanpää rintamalotta. 
–Iso asia on kun kutsutaan. Valitettavasti Niilo ei sairauden vuoksi pääse lähtemään, mutta minä ajattelin mennä juhliin, Hilkka Kujanpää kertoo.
–Veteraaneille on varattu kahvit samaan paikkaan, joten kyllä sieltä meitä ikäihmisiä muitakin löytyy, Kujanpää uskoo.

Lue lisää Tarmo Ahdistä ja Niiko ja Hilkka Kujanpäästä Auranmaan viikkolehdestä.

Seuraa Linnan juhlia ja paikallisia vieraita nettisivuiltamme sunnuntai-iltana. Päivitämme tänne kuvia vieraista.

OP Edustajistovaalit


Lähitapiola
Sää

Suomi 100

Pala Kakkua

SPM –

Arkistot
Digilehti

Lue Loimaan Lehti

Loimaan Lehti on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

 

Osta irtonumero
Tilaa digilehti

Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.

Loimaan neljäsluokkalaiset tanssivat itsenäisyysjuhlan vieraiden kanssa valssia

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa vieraiden kanssa tanssittu valssi.

Loimaan neljäsluokkalaiset ja itsenäisyysjuhlan vieraat tanssivat cicapoa

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa vieraiden kanssa tanssittu cicapo.

Loimaan neljäsluokkalaiset tanssivat itsenäisyysjuhlassa letkajenkkaa

Loimaan kaupungin neljäsluokkalaiset järjestivät Liikuntahallissa 4.12.2017 itsenäisyysjuhlan, jonka ohjelmaan kuului tanssiesityksiä. Tässä on vuorossa letkajenkka eli letkis.