Vaate-Suominen ja vanha kauppalan talo

0

Jätimme taaksemme Kopun talon, tosin sekin nykyään parkkipaikkana. Siirrymme Suomisen komeaan vaateliikkeeseen. Vaateliike siirtyikin 60-luvulla Vesikoskenkadun uusiin tiloihin. Satakunnantien talossa oli ovi vaatekauppaan ja kangaskauppaan. Yläkerrassa oli hieno erkkeri. Suomisen vaateliike oli mitä parhaimmin varustettu. Vaativa kummitätini osti sieltä pukunsa ja hameensa. Niitä ihailtiin Venhon kahvilassa Ypäjällä. Liikkeen menestys oli Kaarina Suomisen ansiota. Hän tunsi muodin. Kun miesten liike siirtyi Vesikoskenkadulla, Kaarina laittoi oman ateljeen ja liikkeen Kauppalankadulle KOPin taloon. Leninkiliike Kaarina Suominen.
Vanhemmat miehet kertoivat, että paikalla oli ennen räätäli Rangen. Talossa oli silloin myös putka, jossa poliisi Rauta tyyräsi pidätettyjä. Kerranhan putka meinasi palaa Raudan ollessa asemalla. Loppu hyvin. Sanottiin, että Bauerin tupakkakauppa oli samoilla nurkilla. Siitä on juttu Saviseudun Joulussa ja paikalliskirjoissa. Seuraava talo toimi aikanaan kauppalantalona, terveystalona ja pitkän aikaa kirjastona. Minäkin ehdin käydä terveydenhoitaja Kajavalan ja lääkäri Lehtisen hoidossa saadessani rokotuksia. Kirjastonhoitaja Hellman piti jöötä sekä pojille että aikuisille. Jos kädet olivat likaiset, Hellman käski pesulle. Kirjasto oli jopa niin iso, että siellä sai lukea lehtiä. Nykyään talo toimii musiikkiopistona. Talosta on pidetty hyvää huolta, ja se seisoo edelleen hienona muistona menneistä ajoista. Onkohan talon edessä olleet koivut vielä hengissä?

Talo oli ennen Seppälän. Sanottiin myös Solin Seppäläksi. Valto mainitsi sitä Seppälän toiseksi päärakennukseksi. Siis nyt siirryimme tien toiselle puolelle. Siis kaksi Seppälän taloa – tien molemmin puolin. Tilanhoitaja Nahila asui talossa. Puhuttiin, että rehtori Virtanen kävi talossa vieraisilla. Olikin oppilaille ihme, kun Rehtori meni kihloihin. Talossa toimi pitkään Viipurista tullut Rakennusliike Paajanen & Karkiainen. Pitkään talossa oli myös Kankareen huonekalukauppa. Nykyään komea talo on purettu. Kuvia komeasta rakennuksesta on tallessa.
Entä sitten Kansallispankki, myöhemmin Hankkija.  Kansallispankin aikaan johtajana toimi Väätäinen – ihan pankinjohtajan näköinenkin mustine viiksineen. Antti Laakson kommentti oli, että Väätäinen sanoi päivää tavallisillekin ihmisille. Laakso oli ollut Jokisen Eeron kanssa korjaushommissa pankissa. Jokinen oli pannut saappaansa pankkiholviin: kasvaa korkoa, hän sanoi.
Hankkijan aikaan taloa ”reerattiin”, voisiko sanoa pilattiin. No nyt se on purettu. Taloa purettaessa nähtiin, että alkuperäiset hirret olivat terveitä.
Jos sen verran palataan vielä kadun toiselle puolelle. Kauppalankatu jää nyt väliin. Rautatielle päin mentäessä näemme Säästöpankin. Komea kivitalo on edelleen vankasti paikallaan. Aikaisempi puutalo purettiin, ja tilalle tehtiin tämä kivitalo. Tontin omisti Saviseudun kauppa, joka talon rakensi. Ennen puutaloa paikalla oli tappuritehdas. Tappuritehdas paloi kun, kosteita puita oli pantu kuivumaan koneiden päälle. Säästöpankkiin palaamme vielä.

Matti Pulli