Koskenniemen kirjakauppa purettiin viime vuonna. Kauppa oli mitä parhain koululaisten hankintakeidas. Siellä oli tosi kiire syksyllä koulujen alettua.
Loimaan Yhteiskoulu oli yksityiskoulu, ja siihen aikaan koulukirjat piti ostaa itse. Toiset osti tiliin, toiset maksoivat heti. Tärkeä oli Koululaisen muistikirja , jonka sai ostojen yhteydessä. Kirja oli pieni tiedon jättiläinen. Siinä oli vuorten korkeudet ja jokien pituudet. Arvaatte, että tietokilpailuja pidettiin asian tiimoilta.
Kauppa oli laaja ja mielestäni myi kankaitakin. Kun taloa purettiin, näkyi myös asuntosiipi. Kaupan omistaja Maija Koskenniemi asui talossa. Myyjistä muistan rva Leila Lehtimäen, rva Lyyti Mäkelän ja rva Haapasaaren. Rva Haapasaari oli koulukaverimme Jarkon eli Kässän äiti. Koskenniemi perusti uuteen yhteiskouluun myös kirjakioskin. Se oli hyvään tarpeeseen. Sieltä sai kumit, kynät, paperit.
Jos kaikki eivät muista, niin Maija Koskenniemi toimi Yhteiskoulun rehtorina ja kielten opettajana. Hän oli kuulun runoilijan V.A. Koskenniemen sisar.
Koskenniemen paikalla oli ollut Oskari Lindroosin kestikievari. Meille se oli uusi tieto.
KOSKENNIEMEÄ vastapäätä oli ja on hieno talo. Se oli kauppias Vinbergin rakennuttama. Talon toimi pitkään Nyman-Lähdekiven apteekkina. Tätini Hellin oli siellä töissä 1930-luvulla. Sen ajan apteekit olivat suuria tiloiltaan ja varastoiltaan. Siihen aikaan käytettiin lääkkeiden valmistuksessa rohdoksia, muun muassa kuminaa, virmajuurta, kieloja. Niistä tehtiin hauteita, tinktuuroita, ruokahalulääkkeitä.
Kun itse tulin apteekkialalle 1964, Loimaalla valmistettiin vielä kielotinktuuraa sydänvaivoihin, samoin kuin vastaavaa sormustinkukasta saatavaa tinktuuraa eli tincktura digitalis. Yskänlääkkeisiin tarvittiin mustikoita ja hunajaa. Mielestäni osa varastoista on vielä olemassa. Harmi, että apteekin oven yläpuolella ollut tsaarin aikaan viittaava kaksoiskotka on hävinnyt. No, Forssan museossa on Forssan vanhan apteekin kaksoiskotka – käykää katsomassa.
Nyman-Lähdekivellä oli iso koira, joka seurasi joskus Helliä meille Käsityöläiskadulle. Tiesi, että Mammalta sai herkkupaloja.
Apteekki muutti aikanaan uuteen toimitaloon Vesikoskenkadulle, jossa toimi pitkään. Vanhoissa tiloissa toimi huonekaluliike ja nykyään lahja- ja tarvikepuoti.
SEURAAVA TALO on Loimiranta. Talo oli rakennettu 1902. Loimirannassa toimi pitkään ravintola ja pihan toisessa rakennuksessa Helsingin Osakepankki. Kaunis keltainen talo kauniine pylväineen on sekin hävitetty. Loimirannan pihalla on tiilinen ulkorakennus, jossa talvisodan aikana oli vartiotupa. Valtokin piti siellä majaansa, kun vartioivat rautatiesiltaa desanttien varalta. Saunarakennus on pahasti ränsistynyt.
Tähän loppui Satakunnantie. Ensi kerralla muistelemme vielä Oskari Heikkilää ja Shellin huoltoasemaa.
Matti Pulli