Satakunnantien vilkkain risteys. Esso-huoltoasema oli sillan kulmassa. Sillalla oli paljon liikennettä, koska se oli oikeastaan ainoa kunnon Loimijoen ylityspaikka. Seuraava olisi ollut Kemppilän ja myöhemmin Mäenpään silta. Isolle kirkolle päin mentäessä kunnon silta oli vasta Nahkatehtaan luona.
Esson eli Standard Oilin huoltoasema oli hieno rakennus. Iso lippa suojasi bensamittareita. Aseman sivulta vei tie alas huoltotiloihin. Toista puolen sillan kylkeä takaisin. Toinen ramppi poistui sillan korjauksen yhteydessä. Vanhoissa kuvissa se näkyy. Meidän aikana Esson hoitajana toimi Uuno Pentikäinen ja isona apuna poikansa Tapio eli Puppe. No, oli toki miehiä muitakin. Me Puppen kaverit kävimme lähes joka päivä asemalla: rasvattiin kettinkejä, otettiin ilmaa renkaisiin. Kuunneltiin miesten juttuja. Esson sillalla oli taas oli mukava nojailla kaiteeseen ja räkiä jokeen.
Pentikäisen jälkeen Ollula ja kumppanit yrittivät parantaa aseman ulkonäköä ja tiloja. Se olikin nyt villin lännen saluunan näköinen. Hyvin toimi palvelu. Tänään paikka on tyhjä. Kuinka hienon kioskin paikalle olisi saanut.
LIIKETALO NORMALO toimi saman pihan yhteydessä. Vanha Norrman oli taitava suunnittelija ja keksijä. Hän kehitti monet kutomakoneet ja kangaspuut. Isoisäni oli hänellä pitkään töissä. Pappan piti ymmärtää Normannin ajatuksia ja toteuttaa ne puusta. Sai siinä hunteerata. Joskus Norrman tuli jo varmistamaan, oliko työ valmis. Kysyi, miksei Rauhamäki tee? Anna mun hunteerata, totesi Pappa. Eikä Norrman enempää vaatinut, koska Pappa oli kookas mies. Itse hän totesi, ettei mies oo mikkään, jos ei oo kolmee kyynärää ja kymmentä leiviskää. Kai muistatte että kyynärä oli 60 senttiä ja leiviskä silloin kymmenen kiloa. Pappa täytti mitat hyvin
Ajan kuluessa Normalossa toimi mattokutomo. Asiakkaat saivat tulla itse kutomaan tai tilata matot. Usein olen minäkin leikannut isoäitin kanssa matonkuteita omia mattoja varten. Sainkohan pennin metriltä? Lisäksi Normalossa myytiin kaikkea kutomisen liittyvää, ja siellä oli vielä viime aikoina oma kutomo.
Normalossa toimi myös vähän aikaa levy- ja soitintarvike kauppa. Sieltä on peräisin Argentiina-nimiset kitaran kielet ja hieno Capo Dastro. Toimii vieläkin.
Talo on mitä kaunein puutalo. Suojeltu ja vasta taas kerran hienosti restauroitu. Olikohan oikea sana? Talon pihassa oli aikanaan iso höyläämörakennus. Antti ja Valto muistelivat, että kerran ukkonen jyrähti ja poltti koko rakennuksen.
TIEN TOISELLA PUOLEN sijaitsee K. Vihannon rakennus. Automyymälä alakerrassa ja asuintilat ylhäällä. Talo lienee tyhjillään. Kun 1960-luvun uutuudet tulivat – muun muassa Ford Capri – niin liikkeeseen tehtiin ramppi Koskenniemen kyljestä, että auto mahtui näyteikkunaan.
Ford oli siihen aikaan johtava automerkki. Fordin kuorma-autot olivat kehityksen kärjessä. Oliko nimi Ford Trader? Vanhat Thamesit jäivät jo sivuun, ja Bedfordit taisivat olla samaa perhettä.
Matti Pulli