LENTOPALLO Hurrikaani–Loimu 0–3 (22–25, 16–25, 24–26).
Kauden toinen paikallisottelu Hurrikaanin ja Raision Loimun välillä päättyi vierasjoukkueen villeihin voitontansseihin.
Ennakkoon tiedettiin, että nyky- Loimu on pelillisesti aivan erilainen kuin se, mihin on viimeisten parin kauden aikana totuttu. Uuden päävalmentajan Christophe Achtenin johdolla se nappasi jo seitsemännen peräkkäisen voiton.
Kuten kuudessa aikaisemmassakin voittopelissä, Loimu esitti erittäin vahvaa torjunta- ja puolustuspelaamista. Vielä viime kaudella Hurrikaania edustanut Tuomas Koppanen oli kotijoukkueelle verkolla painajainen. Koppaselle merkattiin viisi torjuntapistettä, millä mies vankisti asemiaan Mestaruusliigan torjuntatilaston kärjessä. Torjuntapelin lisäksi Achtenin pelifilosofiassa vahvalla takakentän puolustuksella ja jatkopallopelaamisella on iso rooli. Varsinkin kahdessa ensimmäisessä erässä Loimu hallitsi peliä alusta saakka. Se hoiti tarvittavat jatkopallotilanteet itselleen, otti tärkeitä torjuntoja ja ennen kaikkea pelasi joukkueena.
Ossi Rumpusen (13 pist.+10) ja hakkuri Gino Naardenin (17 pist.+8) johdolla se tulitti laidasta tarkasti. Passari Scott Fifer pyöritti vieraiden hyökkäyspeliä ja amerikkalaiseen tyyliin tsemppasi joukkueettaan väsymättömästi.
– Olen tänään todella tyytyväinen peliimme. Hienoa, että voitimme täällä 3–0, mutta haluan jatkaa seitsemän ottelun voittoputkea, sympaattinen belgialainen kommentoi.
ACHTENIN KOLLEGA Lauri Rantanen ei ollut ottelun jälkeen juttutuulella. Kehonkieli ja ilme kertoivat, että päävalmentajaa harmitti toinen peräkkäinen tappio. Myös tapa, jolla Hurrikaani kärsi tappion, oli brutaali. Kotijoukkue ei syttynyt taisteluun oikein missään vaiheessa vaan pelasi tasaisen harmaata lentopalloa. Kun Antti Ropponen (9 pist.-1) hävisi hakkurien kamppailun Naardenille sata nolla, eikä syöttöruudussa tälläkään kertaa löytynyt tarpeeksi onnistumisia, tulosta ei tarvitse ihmetellä. Kaikista karmein oli kolmas erä, jota Hurrikaani johti parhaimmillaan jo 8–3. Kuitenkin teknisen aikalisän jälkeen Loimu oli jo kuronut eron umpeen ja mennyt johtoon 17–15.
– Täytyy itsekin käydä peilin edessä. Hyökkäyspisteitä tehtiin enemmän, mutta isoissa palloissa oltiin kaveria tänään paljon jäljessä. Meiltä myös heikkoa puolustuspelaamista, pettynyt Rantanen puhisi.
OIKEASTAAN tulosta huolestuttavampaa on se tapa, jolla joukkue esiintyi jo toisen kerran kotiyleisön edessä. Vaikka joukkue on koottu nyt sillä ajatuksella, että löytyy nuoruuden intoa ja raikkautta, on tapahtunut päinvastainen ilmiö. Kenelläkään ei tule ratkaisut tällä hetkellä selkäytimestä ja pelaamista jarruttaa tietynlainen takalukko. Totta kai uusiutunut joukkue ja passarin vaihto käyvät tekosyinä, mutta tyyli, jolla joukkue juuri nyt pelaa, on kovin vaisu.
Libero Jesse Mäntylä kiteytti joukkueen henkisen tilan hyvin:
– Hyökkäyspelissä 1–1-tilanteessa lyödään kovin arasti palloa, ei uskalleta antaa kättä.
Rantasella ja joukkueella on ollut tähän saakka optimaalinen otteluohjelma. Pelejä on ollut verrattain rauhalliseen tahtiin ja kotivoittopainotteisesti. Nyt kuitenkin alkavat kiireet, sillä jo tällä viikolla Hurrikaani pelaa kahdesti. Joulukuun alussa mukaan tulevat euro-pelit, joten harjoittelulle jää kovin vähän aikaa. Ja juuri harjoittelua joukkue kaipaa.
Tiistaina Hurrikaani on Tampereella Iskun vieraana, ja lauantaina Loimaalle saapuu kauden yllättäjä Lentopalloseura Etta. Etta jos mikä, on joukkue, jota vastaan pitää jaksaa nöyrästi hyökätä. Se ei anna mitään helpolla ja Olli Kuoksan pelitavassa puolustamisella on iso rooli.
Valtteri Arra