Viikon kuvat: Muistomerkki Loimaalta, viuluntekijä ja pärekattotyömaa

Viikon kuvissa tutustutaan laajasti erilaisiin varsinaissuomalaisiin ammattitaitoihin. Kurkkaamme kaarinalaisen viuluntekijän työhuoneeseen ja halikkolaiselle pärekattotyömaalle. Presidentti Mauno Koiviston kohta paljastettava muistomerkki on loimaalaista työtä.
Kohtaamme myös paperiteatterin ammattilaisen ja huimasti SM-mitaleja voittaneen urheilijan, joka on vaikeasti heikkonäköinen.
Kuvien erikoisuuksia ovat myös Turussa vieraillut äänirunouden legenda ja röyhkeän huijaussoiton saanut somerolainen.

VIIKON KUVAT on yhdeksän sanomalehden yhteinen juttusarja, joka esittelee kohokohtia viikon uutiskuvista ja puheenaiheista. Katso kuvat ja lue tarinat kuvien takaa.

 

MUISTOMERKKI LOIMAALTA. Kuvataiteilija Perttu Saksa ja Loimaan Kiven toimitusjohtaja Mikko Paljakka juuri valmistuneen Mauno Koiviston hautamuistomerkin äärellä. Työ on tehty Loimaan Kivessä. Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin sijoitettava Kartta-teos koostuu 2,4 metriä leveästä ja vajaan metrin korkeasta mustasta kivestä, jonka pintaa koristaa karttakuviota muistuttava kultaus. Muistomerkki paljastetaan 25. marraskuuta, jolloin presidentin syntymästä tulee kuluneeksi 95 vuotta. Kuva: Raimo Snellman, Loimaan Lehti.

 

 

SATOJA TUNTEJA VIULUN ÄÄRESSÄ. Rudolf Belis kertoo, että yhden viulun rakentamiseen kuluu 200-250 tuntia. Kaarinalainen on yksi Suomen harvoista viulunrakentajista. Tsekkoslovakiassa syntynyt Belis matkusti ensimmäisen kerran keikalle Suomeen 1970-luvulla. Kommunistisessa maassa kasvaneelle Suomi näyttäytyi ihmeellisenä paikkana. Kuva: Pipsa Havula, Kaarina-Lehti.

 

HUIJAUSSOITTO, JOKA JÄI YRITYKSEKSI. 90-vuotias Lyyli Honkio joutui röyhkeän ryöstöryrityksen kohteeksi, kun poliisiksi tekeytynyt henkilö soitti ja kehotti Honkiota tyhjentämään pankkitilinsä. Tämä piti tehdä sen takia, että tiliä käytettiin ulkomailta. Pankissa onneksi vaadittiin tietoa, miksi koko tili tyhjennetään. Rahojen nosto jäi siihen, mutta illalla Honkio kiinnitti turvakseen ulko-oveen lapun, johon kirjoitti: ”Salon poliisissa ei ole Mika Jokista”. Kuva: Sauli Kaipainen, Somero-lehti.

 

AIKAMATKA. Taiteilijat Ali Munsterhjelm ja Santeri Salokivi maalasivat Turun kaupunkinäkymiä 1910-luvulla. Kuluvan syksyn lokakuussa Turun Sanomien valokuvaaja Riitta Salmi valokuvasi maalausten esittämät paikat. Tässä Salokiven teos Näkymä Aurajoen rannalta (1913) on yhdistetty nykyhetken valokuvaan. Alkuperäiset maalaukset ovat esillä Turun taidemuseossa. Kuva: Riitta Salmi, kuva, Christian Lenander, kuvankäsittely, Turun Sanomat.

 

TOSITOIMISSA. Kätilöopiskelija Maija Nyyssönen punnitsi kolmen päivän ikäisen tyttövauvan Tyksin synnytysvuodeosastolla. Osastolla on käynnissä uusi opetuspilotti, jossa harjoittelussa olevat opiskelijat ottavat enemmän vastuuta hoitotilanteista ja koko osaston toiminnasta. Nyyssösen mukaan kohtaamiset perheiden kanssa ovat olleet opettavaisia. Haastavinta harjoittelussa on ollut ajankäytön hallinta. Kuva: Marttiina Sairanen, Turun Sanomat.

 

HAAPA VAIHTUU KUUSEEN. Pärekattotyömaa ei ole kovin tavallinen näky. Halikossa tätä perinteistä työtä on voinut katsella tovin, sillä Trömperin kestikievarin pärekattoa on uusittu. Vuonna 1981 laitettujen haapapäreiden tilalle nakutellaan kuusipäreet. Vasaran varressa Veli-Matti Hannonen Restart Oy:stä. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

 

KOODAUKSEN OPPII KUKA TAHANSA. Boost Turku -yhteisö järjesti naisille suunnatun koodaustyöpajan. Sen tarkoituksena oli madaltaa kynnystä sukeltaa ohjelmoinnin maailmaan. Django Girls -työpaja oli hyödyllinen myös siksi, että koodareista on tällä hetkellä pulaa. Anna Jousi (vas.) ja Sanna Hangelin kuuluvat Turku Boostin hallitukseen. Kuva: Jari Laurikko, Turun Sanomat.

 

KARJALAA PAPERINUKEILLA. Teatteriammattilainen Timo Väntsin Kysymyksiä Karjalasta -paperiteatteriesitys kertoo Väntsin isän lapsuudesta Karjalan Johanneksessa ja perheen evakkomatkoista. Esitys käy läpi myös Suomessa vallinnutta Karjala-aiheista keskustelua ja raapaisee myös maamme poliittista historiaa. Kaksiulotteisista paperinukeista koostunut esitys on Väntsin uusinta tuotantoa. Viime viikolla esitys nähtiin Paimiossa. Kuva: Ina Virtanen, Kunnallislehti.

 

URHEILIJA JA VALKOINEN KEPPI. Kaarinalainen vaikeasti heikkonäköinen Jari Linnavuori hurahti vuosi sitten yleisurheiluun ja nousi heti lajin valtakunnalliselle huipulle. Parayleisurheilun SM-kisoissa elokuussa Liedossa hän sai seitsemän mitalia. Linnavuori harjoittelee kesäisin omalla ajallaan Kaarinan keskusurheilukentällä. Lokakuun lopulla juoksuradalla ei ollut enää ruuhkaa. Linnavuoren näkökyky heikkenee silmäpohjan rappeuman takia. Kuva: Jan Sundman, Kaarina-Lehti.

 

ÄÄNIRUNOUDEN LEGENDA. Hollantilainen Jaap Blonk oli Runoviikko-festivaalin päävieraita. Stand up -komiikkaakin lähestyvää äänirunoutta on vaikea ymmärtää kuulematta. Laji kattaa laajan alueen puheesta laulamiseen ja kaikenlaisiin erikoisiin ääniin. – Käytän myös itse keksimiäni kieliä, kuten Alankomaihin viittaavaa onderlandia: se kuulostaa hollannilta, mutta ei tarkoita yhtään mitään, Blonk kertoi. Kuva: Jori Liimatainen, Turun Sanomat.

 

HEHKUA MARRASKUUHUN. Marraskuun harmaus väistyi hetkeksi, kun Uudenkaupungin Rauhanpuiston valtasi Hehku-karnevaali viime perjantaina. Henna Hämäläinen (vas.), Hanneli Hämäläinen, Tanja Andergård, Laura Soisalo ja Mira Peräjärvi olivat käyttäneet aikaa ja vaivaa asujensa luomiseen. Tapahtuman parhaat halloween-asut palkittiin. Kuva: Katja Kaartinen, Uudenkaupungin Sanomat.

 

HISTORIA TUTUKSI. Kulttuuriseura Walo pystytti Walon mäelle paikan arkeologisesta historiasta kertovan infotaulun. Taulun tiedot on koonnut Jouko Pukkila (keskellä) Arkeobuusi-osuuskunnasta. Taulua olivat tutkimassa Pukkilan lisäksi Birgit Kinnanen sekä Jukka Vehmas Kulttuuriseura Walosta. Infotauluun on saatu Museoviraston tukea. Kuva: Hanna Hyttinen, Laitilan Sanomat.

 

RULLIA ENTISTÄ KOVEMPAA VAUHTIA. Perniöläisen rullakebab-tehtaan tuotteiden menekki on kasvussa ja rullia löytyy kohta yhä useammasta kaupasta. Rizah (vas.) ja Musa Veseli muistelevat, miten rullatehtaan alkuaikoina kaikki tehtiin käsin taikinapalojen leipomisesta alkaen. Nyt mukana on esimerkiksi robotteja leikkaamassa lihaa. Kuva: Minna Määttänen, Salon Seudun Sanomat.

 

VANKILAN TONTTUOVET. Aurassa sijaitsevaan Käyrän vankilaan ei yleisesti ole kovin mukava joutua, mutta viime lauantaina sinne oli suorastaan ruuhkaa. Vankilan yhteisöllisyyskuntoutujien järjestämissä joulumyyjäisissä myynnissä oli muun muassa vankien tekemiä tonttuovia, jotka oli rakennettu läheltä puretun vanhan ladon laudoista. Kuva: Tuomas Honkasalo, Auranmaan Viikkolehti.

 

 

VIIKON KUVAT -SARJASSA mukana olevat lehdet: Auranmaan Viikkolehti, Kaarina-lehti, Kunnallislehti, Laitilan Sanomat, Loimaan lehti, Paikallislehti Somero, Salon Seudun Sanomat, Turun Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat.

 

 

OP Edustajistovaalit


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lähitapiola
Sää

Plus-tilaus

Sudokuttaako?

Arkistot

Ampiainen grillilihan kimpussa

Ampiaiset ovat paitsi makean- myös proteiininhimoisia. Ne kuljettavat grillilihankimpaleita pesässä kasvaville toukille. Kuvaus: Valtteri Marjamäki.

1st Annual X-frame Meet, 19.7.2018, Loimaan Lehti

Loimaalla järjestettiin x-runkoisten Chevroletien (1958-1964) kokoontuminen. Paikalle saapui 15 autoa, joista tässä letkassa 13. Loimaan Lehti/Kati Uusitalo

Loimaan varhaiskasvatuksen yhteislaulutempaus 17.5.2018

Loimaan kaupungin varhaiskasvatus järjesti torstaina lapsille ja vanhemmille yhteislaulutilaisuuden pesisstadionilla Allsång-hengessä. Paikalla oli viitisensataa laulajaa ja leikkijää. Video: Katriina Reijonen

Pala Kakkua

Digilehti

Lue Loimaan Lehti

Loimaan Lehti on luettavissa sähköisenä versiona netissä ja iPad-lukulaitteella, iPhonella, Android laitteilla sekä Windows Phone 8 ja Windows RT -mobiilillaitteilla. Voit lukea päivän tuoreen lehden sähköisenä näköisversiona jokaisena ilmestymispäivänä halutessasi vaikka jo klo 02.00. Käy tutustumassa palveluun ja ota sähköinen versio käyttöön vaikka saman tien. Rekisteröinti uuteen palveluun on helppoa, tarvitset vain sähköpostiosoitteen.

 

Osta irtonumero
Tilaa digilehti

Erikoisetu paperilehden tilaajille:

Paperilehden tilaajat voivat liittää sähköiset versiot osaksi tilaaja-asiakkuutta. Plus-ominaisuus maksaa alkaen vain + 2 euroa/kk. Tutustu täällä.

Tutustu ja ihastu

TS rekry