Vapaus, veljeys ja Viro

Loimaan Lehti 19.1.2012 07:52:42

Itsenäisyys on meille suomalaisille melkein itsestäänselvyys. Ja koska se on näin, ei mieleen tule se toinen vaihtoehto, jonka etelänaapurimme Viro on kokenut. Vain itsenäisyyspäivän tienoilla muistamme kunnioittaa veteraaneja ja ottaa esille lähihistorian muistot.

Olen käynyt Virossa työmatkalla, opintomatkalla ja lomamatkalla. Kokemuksiani yhdistää ihmettelyn tunne Viron lähihistorian kontrasteissa. On ensimmäinen itsenäisyyden aika, neuvostoaika ja uuden itsenäisyyden aika. Virolaisten kansallistunne ja itsenäisyyden korostaminen on mielestäni voimakkaampaa kuin meillä. Mutta on myös pettymystä, jopa vihaa.

KUNNIOITAN etelänaapurissa etenkin idearikkautta ja itse pärjäämistä. Viron velkaantumisaste on euroalueen alhaisimpia, vain 7 prosenttia bkt:stä, Suomen vastaava luku on 48 prosenttia ja vertailuksi Kreikan 145 (luvut vuodelta 2011 ja vaihtelevat ajan mittaan).

Viron idearikkaus ja yritteliäisyys perustuu usein siihen, että neuvostoaikana oli pakko pärjätä niukkuudessa. Esineitä luotiin vähistä raaka-aineista, jolloin kierrätys ja kekseliäisyys kulkivat käsi kädessä. Hauskimpia näkemiäni esineitä oli maitotonkasta rakennettu grilli, sellaisen voisi itsekin rälläköidä.

Suomalaisen keskipalkka on noin nelinkertainen virolaiseen verrattuna. Elintarvikkeiden hinnoissa ei ole suurta eroa. Mitä syytä meillä olisi siis valittaa?

Se, mitä haluaisin suomalaisten ottavan opiksi virolaisista, on toisen auttaminen. Pienissä kotipuutarhoissa, jopa parvekkeilla ja kerrostalojen pihoilla kasvatettavat kotitarvevihannekset jaetaan perheen ja naapureiden kesken. Vanhuksista pidetään itse huolta, jos asutaan lähellä. Suomalaisia kiiteltiin avusta uuden itsenäistymisen alussa, ja nykyään 10 prosenttia Viron bkt:stä tulee suomalaisilta matkailun ja palveluiden ostamisen kautta.

Työtön ei voi millään tulla toimeen 65 euron työttömyyskorvauksella kuukaudessa, joten töitä on pakko etsiä, ja tietysti tullaan myös Suomeen työnhakuun. Ongelmana on tällöin verojen maksu, koska helposti sorrutaan myös paperittomiin työsopimuksiin. Meillä olisi pidettävä huolta vierastyöläisten sosiaaliturvasta ja harmaan talouden kurinpidosta.

HYVINVOINNIN edellytys on työ, ja sitä meidän olisi taattava kaikille. On hyvä, että saamme virolaisia työntekijöitä, koska esim. maatalouslomitukseen ei saada riittävästi työvoimaa kotimaasta. Omien nuortemme työllistymiseen olisi silti kiinnitettävä enemmän huomiota. Olisi muistutettava nuoria siitä, että ihannetyöpaikka voi olla kovan yrityksen takana.

Ei koulusta voi pudota suoraan työnantajan syliin, eikä työpaikan vastaanottamisessa kannata nirsoilla. Hyvälle työntekijälle riittää aina kysyntää.

Aino Suominen

Loimaan SDP:n puheenjohtaja ja V-S piirihallituksen jäsen