Koulunkäyntiavustajia tarvitaan

Opintien koulussa työskentelee tällä hetkellä kolme koulunkäyntiavustajaa, Mari Helenius, Raisa Kärki ja Sari Rajala. Heidän tehtäviinsä kuuluu muun muassa avustaa ja tukea pienluokalla opiskelevia oppilaita. Lisäksi he voivat toimia henkilökohtaisina avustajina.

Miksi päätit ryhtyä koulunkäyntiavustajaksi?

Mari: Pidän välivuoden opettajaksi opiskelusta, ja minua pyydettiin Opintien koululle avustajaksi.

Raisa: Ajauduin alalle käytännössä vahingossa.

Sari: Päädyin alalle työkokeiluna.

Mitä olet opiskellut päästäksesi ammattiin?

Mari: Olen käynyt peruskoulun ja Loimaan lukion. Minulla ei siis ole koulutusta ammattiin.

Raisa: Olen opiskellut alunperin päivähoitajaksi.

Sari: Olen koulutukseltani päiväkotiapulainen.

Kuinka kauan olet toiminut koulunkäyntiavustajana?

Mari: Olen ollut koulunkäyntiavustaja noin vuoden verran.

Raisa: Noin kymmenen vuotta.

Sari: Kahdeksan vuotta.

Kuinka pitkä työpäiväsi on?

Mari: Työpäiväni kestää kuusi ja puoli tuntia; puoli yhdeksästä kolmeen.

Raisa ja Sari: Työpäivämme kestää noin seitsemän tuntia.

Pidätkö työstäsi?

Kaikki: Kyllä, pidämme oikein paljon. Työ on todella palkitsevaa varsinkin silloin, kun huomaa oppilaiden edistyneen oppimisessa.

Onko työsi mielestäsi rankaa tai vaikeaa?

Mari: Ei. Välillä saattaa olla haastavia tilanteita.

Raisa ja Sari: Työ saattaa olla välillä henkisesti rankkaa. Vaikeus on lähinnä ihmisten välisissä suhteissa.

Kouluruokalan väki

Anita Jokinen ja Niina Talonen ovat töissä Opintien koulun ruokalassa. Anita on ammatiltaan kokki ja hän on ollut Opintien koululla töissä jo hieman päälle vuoden. Niina on ammatiltaan ruokapalvelutyöntekijä ja hän on ollut koululla vasta kolme viikkoa. He pitävät työstään koska siinä on paljon vaihtelevuutta, nähdään paljon nuoria ja työpäivät ovat melko lyhyitä. Huonoin puoli työssä on pieni palkka.

Koulukuraattorin ja koulupsykologin haastattelut

Mikä on nimesi, ammattisi ja työtehtäväsi Opintien koululla?

– Olen Marja-Liisa Laitila ja toimin koulukuraattorina.

Mitä kuuluu työnkuvaasi?

– Oppilashuollot, kuraattoritunnit eri aiheista, palaverit, tukikeskustelut sekä konsultointitehtävät.

Minkälaista työsi on?

– Vaihtelevaa. Vastavuoroista toimimista erilaisten ihmisten kanssa.

Mikä työssäsi on parasta, entä raskainta?

– Parasta työssäni ovat oppilaat. On kiva saada seurata heidän kasvuaan ja kehitystään lapsuudesta aikuisuuteen. Vaikeinta on osata vastata työhaasteisiin oikein / punnita eri vaihtoehtoja.

Minkälainen koulutus on koulukuraattorilla?

– Sosiaalityöntekijän / sosionomin koulutus.

Kuinka pitkiä työpäiväsi normaalisti ovat?

– Työpäivien pituus riippuu työaikataulutuksesta.

Mikä on nimesi, ammattisi ja työtehtäväsi Opintien koululla?

– Olen Maria Eklund ja olen koulupsykologi. Työtehtäväni on lasten ja nuorten koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen.

Mitä kuuluu työnkuvaasi?

– Asiakastyöt, (sisältävät tukikeskusteluja ja oppimisedellytysten tutkimista ja arviointia) lisäksi on työryhmiä, kuten esimerkiksi oppilashuoltoryhmä, jossa tuon psykologista asiantuntijuuttani koulun käyttöön. Koulupsykologi osallistuu myös kehittämis- ja suunnittelutyöhön.

Minkälaista työsi on?

– Voisin kertoa suorasta asiakastyöstä. Suorassa asiakastyössä tapaan lapsia ja nuoria, ja keskustelen heitä askarruttavista asioista sekä teen oppimisvalmiustutkimuksia, joissa selvitetään oppimisen edellytyksiä. Työssäni tapaan paljon ihmisiä, ja opettajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Mikä työssäsi on parhainta, entä raskainta?

– Parasta on työskennellä monien erilaisten lasten, nuorten ja perheiden kanssa ja osallistua heidän tukemiseensa. Työn antia on myös niin monenlainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa sekä mahdollisuus vaikuttaa työni sisältöön. Raskainta ovat pitkät työmatkat eri koulujen välillä. Loimaalla koulujen etäisyydet toisistaan ovat pitkät, mistä johtuen autolla on ajettava pitkiä matkoja.

Minkälainen koulutus on koulupsykologilla?

– Psykologian maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto.

Kuinka pitkiä työpäiväsi normaalisti ovat?

– Päivittäinen työaikani on noin seitsemän ja puoli tuntia. Työaika on liukuva.

Mikä toi sinut Loimaalle?

– Koulupsykologin mielenkiintoinen työ ja työn hyvät olosuhteet, joihin saatan itse vaikuttaa.

Koulusihteerin haastattelu

Mikä nimesi on?

– Irmeli Santamäki.

Mikä on koulutuksesi/ammattisi?

– Kävin kauppaoppilaitoksen ja olen palvelusihteeri.

Miten olet päätynyt tälle alalle?

– Tulin alunperin tähän kouluun äitiyslomasijaiseksi yhdeksi vuodeksi ja sen jälkeen paikka aukesi ja hain paikkaa, sain paikan ja työni alkoi vuonna 1984.

Mitä työnkuvaasi kuuluu?

– Huolehdin oppilaille koulutarvikkeet, koulukuljetukset ja muut juoksevat asiat.

Minkälaista koulusihteerin työ on?

– Työni on monipuolista, saa olla tekemisissä eri-ikäisten ihmisten kanssa.

Kuinka pitkiä työpäiväsi ovat?

– Työpäiväni kestää 8–15.45 pääsääntöisesti mutta välillä menee pidempään.

Haastattelimme koulumme koulusihteeriä Irmeli Santamäkeä. Hän on käynyt koulutuksen kauppaoppilaitoksessa ja on palvelusihteeri. Hän tuli kouluumme aluksi äitiyssijaiseksi vuoden ajaksi. Paikka tuli auki ja hän haki sitä ja sai paikan. Hänen työnkuvaansa kuuluu hankkia koulutarvikkeet kuten kirjat ja koulukyydit, sitten hän hoitaa sihteerin asiat ja juoksevat asiat. Koulusihteerintyö on hänen mielestään monipuolista sillä saa olla tekemisissä eri-ikäisten ihmisten kanssa. Työpäivän pituus on 8–15 mutta kiireisinä päivinä menee pidempään.

Kävimme haastattelemassa Irmeli Santamäkeä. Hän on koulumme koulusihteeri. Irmeli on käynyt koulutuksen kauppaoppilaitoksessa ja on ammatiltaan palvelusihteeri. Hän oli koulussamme aluksi sijaisena, mutta kun paikka tuli auki niin hän haki siihen. Irmeli on viihtynyt Opintien koulussa jo vuodesta 1984. Koulusihteerin työhön kuuluu esimerkiksi hankkia koulukirjat ja järjestää koulukyydit. Työ on hyvin monipuolista sillä saa olla tekemisissä eri-ikäisten ihmisten kanssa. Koulusihteerin työajat ovat normaalisti 8.00–15.45, mutta jos on hyvin paljon kiireitä saattaa päivä vähän venähtää.

Sudenpennut kurkistivat lehdentekemiseen - katso video

Pikkuoravat-sudenpentulauma käväisi tutustumassa Loimaan Lehteen ja sen tekemiseen. Alastaron Jyvästen sudenpennut hakivat lehden arkistosta oman syntymävuotensa lehtiä ja uutisia, nähdäkseen millaista lehteä tehtiin silloin ennen. Syntymävuosien lehdissä uutisoitiin muun muassa euron tulosta sekä Vesihovin juhlista.

Vierailulla he pääsivät myös kurkistamaan ennakkoon seuraavan päivän lehteä – he tiesivätkin jo keskiviikkoiltana, että Waltsu-koira seikkailee lehdessä torstaina Pörrö-palstalla.

Pikkuoravat kirjoittivat itse vierailustaan jutun Tapaamisia-palstalle. Se julkaistaan lehdessä lähiaikoina. Ohessa videota siitä, kun sudenpennut ehtivät saman pöydän ääreen kirjoittamaan juttua.

Muista myös Sanomalehtiviikko 6.-10. helmikuuta.

Sanomalehtiviikko tulee taas

Sanomalehtiviikkoa vietetään taas kouluissa helmikuussa. Koulut voivat tilata sillä viikolla lehtinippuja tai lukea Loimaan Lehteä sähköisesti. Näköislehtemme on vapaasti luettavissa nettisivuillamme näkyvistä linkeistä. Sivuille linkitetään siis sillä viikolla ilmestyvät numerot.

Sanomalehtiviikolla lehdestä löytyy myös kysymyksiä lehdestä, joihin voitte koulussa etsiä yksin tai yhdessä vastauksia.

Tänne Nuoret lukijat –sivulle keräämme vinkkejä siitä, mitä kouluissa voidaan tehdä sanomalehtiviikolla – ja muutakin materiaalia tänne ilmestyy. Käy kurkkailemassa...

Vinkkejä

Sanomalehteä voi käyttää niin äidinkielen, matematiikan kuin kuvaamataidon tunneillakin. Onpa liikuntatunneillakin pelattu lehdestä tehdyllä pallolla erilaisia pelejä.

Oppilas etsii pienestä uutisesta (esim. niin sanotut poliisiuutiset) vastaukset kysymyksiin mitä, missä, milloin, miksi, miten ja kuka, ja kirjoittaa itse pienen uutisen, jossa vastaa näihin kysymyksiin.

Etsitään tuttuja ihmisiä ja asioita lehdestä. Mikä on omaa koulua tai kotia lähin asia, josta lehdessä kirjoitetaan? Onko esillä asioita, joita luokan oppilaat tai ope harrastavat?

Etsitään tuntemattomia asioita lehdestä. Ovatko luokan oppilaat tai opettaja tienneet, että lehdessä ilmoittava liike on olemassa tai että omalla paikkakunnalla voi harrastaa kaikkea sitä, mitä lehdessä on mainittu esimerkiksi seurapalstalla.

Mikä kiinnittää lehdessä huomiota? Mikä on lehden luetuin juttu? Entä mikä aiheuttaa eniten keskustelua?

Mitä lehdestä puuttuu? Keskustelkaa ja luokaa yhdessä juttuideoita. Mistä harrastuksesta ei ole lehdessä vielä kerrottu? Tiedätkö jollakin erikoisen lemmikin? Onko koulutie vaarallinen, pitäisikö luokassa olla vähemmän oppilaita - tai ehkä pinaattikeittoa pitäisi olla ruokana joka viikko...

Harjoitelkaa myös mielipidekirjoituksen tekemistä. Mistä asiasta luokassa ollaan eri mieltä esimerkiksi lehdessä olleen jutun kanssa - syntyisikö siitä kantaaottava kirjoitus tai tekstari lehteen?

Mitä tunteita lehden sivuilla näkyy? Iloa? Surua?

Lehdet ovat täynnä tarinoita. Leikatkaa lehdestä kuva ja kirjoittakaa sen ympärille uusi tarina vaikka haastatellen toista oppilasta.

Tarkkaillaan lehtitekstien kieltä. Miten eri osastojen kieli eroaa toisista? Onko urheilujutun kieli erilaista?

Tee ruokaa: laske kauppojen ilmoituksista ateriaan tarvitsemiesi ruokatavaroiden hinnat yhteen. Miten paljon ostoksesi maksaisivat? Miten paljon rahaa kuluisi ruokaan viikossa? Entä mitä voisit ostaa vaikkapa satasella?

Ilmoituksissa mainostetaan tavaroita usein esimerkiksi kilohintoina - entäs jos tarvitset niitä enemmän tai vaikkapa vain 300 gramman verran, mitä ne sitten maksaisivat?

Etsitään lehdestä tapahtumailmoitus eli mainos. Keksitään oma tapahtuma ja tehdään siitä ilmoitus.

Oletko hyvä ilmoitusnikkari? Mietitään miksi kukin lukee lehteä ja miksi sitä kenties olisi hyvä lukea. Tehdään lehdelle oma ilmoitus.

Lähteet: Sanomalehtien Liitto ja Opetushallitus. Lisää vinkkejä osoitteissa www.sanomalehdet.fi ja www.loimaanlehti.fi/sanlehtivko/ .

Tervetuloa kurkistamaan sanomalehden sisään :-)

Me täällä paikallisessa lehdessä haluamme kertoa Sinulle mitä kaikkea tällä seudulla tapahtuu ja mitä seudulla on asukkailleen tarjota.

Olet jo joskus varmastikin nähnyt tuttuja ihmisiä ja asioita lehtemme sivuilla ja kenties myös täällä verkkosivuillamme. Tiesitkö sitä, että jokainen asukas ikään katsomatta voi lähettää meille juttuvinkkejä asioista, joista haluaisi lukea, tai mielipidekirjoituksia asioista, jotka hatuttavat, potuttavat tai ihastuttavat. Juttuvinkin tai mielipidekirjoituksen lähettäminen ei muuten ole sitten mikään äidinkielen koe – pääasia, että asia tulee selväksi. Pilkkujen kanssa ei ole niin nokonnuukaa...

Sanomalehtiviikon ajan voit lukea täältä Loimaan Lehden näköislehden uusia numeroita ilmaiseksi. Tältä sivulta löytyy myös erilaisia vinkkejä siitä, miten lehtiä voi hyödyntää koulun opetuksessa.

Tutustu lehteen täällä verkossa tai ota käteen se paperinen käyttöliittymä arkeesi. Kiinnostu siitä mitä ympärilläsi tapahtuu ja kerro myös meille lehteen mitä kaikkea me emme ole huomanneet vielä kertoa.

Tiesitkö, että sanomalehden lukeminen ei ole mitään nörttien puuhaa. 15-vuotiaista nuorista 59 prosenttia luki sanomalehtiä useita kertoja viikossa ja lisäksi 26 prosenttia luki lehtiä useita kertoja kuussa.

Sellainen varoitus pitää toki antaa, että sanomalehtien lukeminen tukee koulumenestystä ja koulussa viihtymistä – että tätä älkää ainakaan koulussa ja kotona kertoko ;-)

Varoitus nämä ovat hauskoja!

http://www.edu.fi/oppimateriaalit/juniorijournalisti/
– lehden tekemistä harjoitellaan interaktiivisesti, oikein hyvää ajankulua eikä turhan tiukkapipoinenkaan. Sopii alaluokkalaisillekin. Helpossa muodossa eräänlainen lehdentekemisen abc.
Suosittelemme lämpimästi.

http://www2.edu.fi/lehtiverstas/toimittajakoulu/index.php
– tuhti tietopaketti lehden tekemisestä, sisältää harjoituksia, mutta perustuu aika paljon itse tekemiseen. Kiinnostanee ehkä eniten niitä lapsia ja nuoria, jotka ovat muutenkin kiinnostuneita lehdentekemisestä. Jämäkkä tietopaketti!

http://www.edu.fi/oppimateriaalit/aihiot/fi/ict/kuvankasittely/
– opetellaan digitaalisesta kuvasta perusjuttuja (interaktiivinen peli), sivuilta löytyy myös todella tanakka tietopaketti kaikesta mahdollisesta digikuvaan liittyen (pikseleistä bitteihin ja pakkaamiseen). Teknisesti suuntautuneet tyypit saavat tästä ehkä eniten kicksejä ;-) Hyödyttänee ehkä muutenkin kuvaamisesta kiinnostuneita.

Osa sivuista vaatii rekisteröitymisen.

Lisää vinkkejä: http://www.sanomalehdet.fi/

Terv. Kati U.
päätoimittaja
Loimaan Lehti
(02) 588 8030
050-5557526
kati.uusitalo@loimaanlehti.fi