Budjetit puntariin

Julkishallinnossa hikoillaan budjetinteossa, joka on paitsi poikkeuksellisen vaativaa myös erityisen vaikeaa: talouden ennustettavuus ei ole helppoa.

Elämässä on ainakin kaksi asiaa, jotka tulevat yllätyksenä: 1) ensilumi autoilijalle, 2) taloudellisen lamakauden alku – luonnonlakeja liki kumpikin.

Korkeissakin asemissa tasapainoilee paljon henkilöitä, jotka puhuvat kauniisti hyvinvointiyhteiskunnan puolesta osaamatta esittää ensimmäistäkään keinoa sen ylläpitoon.

Kukapa kiistäisi hyvän hallinnon merkityksen julkishallinnossa, mutta siitä huolimatta jaettavan hyvinvointikakun leipovat nimenomaan ne, jotka luovat yrityksiä ja ne, jotka niissä työskentelevät. Elämme pitkälti vientiteollisuudesta eli kansainvälinen kilpailukykymme ratkaisee. Palkkahinnoittelulla näyttää olevan iso rooli siinä, kun hommia siirretään halvan työvoiman maihin. Suomalainen tieto, taito ja laatu eivät aina yksin riitä.

Yrittäminen on yleensä raaka laji, jossa ainakin jossain vaiheessa – yleensä alkuvaiheessa – täytyy panna likoon koko oma elämä ja varallisuus sekä usein vielä perhe-elämäkin/sosiaaliset suhteet.

Kunta on yritys, jonka menot painottuvat palkkoihin. Kuntauudistuksen vuoksi Loimaa ei voi vapaasti sopeuttaa väkeään. Silloin on uskallettava tarttua vaikka lomautuksiin, jos talouden tasapainottaminen sitä vaatii. Jos rahat loppuvat, muutakin – palveluja – joutuu panemaan silloin puntariin. KN

Julkaistu 31.7 2010 01:00:25