LOIMAA Paimion rovastikunnan seurakuntarakenneuudistusta suunnittelevan Rova 2030 -hankkeen seurakuntalaisten kuulemistilaisuus järjestettiin keskiviikkona Kanta-Loimaan seurakuntatalossa.
Tilaisuuden avasi Loimaan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Heikki Vainio , joka toimii myös Rova 2030:n ohjausryhmän jäsenenä. Hän painotti, että mitään ei ole vielä päätetty.
– Näillä kuulemisilla haluttiin kuulla seurakuntalaisten ajatuksia siitä, mihin vaiheeseen nyt on päästy. Syyskuussa järjestetään seuraava vastaava tilaisuus, jolloin jo vähän tiedetään, miltä hanke alkaisi näyttämään, Vainio totesi.
Hankkeessa selvitetään Paimion rovastikunnan seurakuntien (Loimaa, Lieto, Paimio, Pöytyä, Salo ja Somero) yhdistymismahdollisuuksia. Vuonna 2021 käynnistetyllä hankkeella etsitään ratkaisuja siihen, miten seurakuntien ydintehtävät voitaisiin turvata jäsenmäärien pienentyessä.
– Kaikissa esiteltävissä vaihtoehdoissa on sama perusvire. Hallinto, talous, kiinteistöt ja hautaustoimi yhdistettäisiin, mutta toiminta säilyisi paikallisella tasolla, lääninrovasti Risto Leppänen kertoi.
– Kirkon murros on sen verran suurta, että pitää kysyä, miten me turvaamme seurakuntien ydintoiminnan, eli evankeliumien julistamisen ja diakoniatyön mahdollisimman hyvin.
Seurakuntalaisten kuulemistilaisuudet alkoivat Loimaalta, ja tulevan kuukauden kuluessa vastaava tilaisuus järjestetään muissakin hankkeeseen kuuluvissa seurakunnissa. Loimaalla oli nelisenkymmentä osallistujaa, joiden joukossa oli myös ohjausryhmän jäseniä muista rovastikunnan seurakunnista.
– Uskallan sanoa, että ohjausryhmän kokouksissa henki on ollut rakentava ja tulevaisuutta etsivä, Leppänen sanoi.
Ohjausryhmässä on käsitelty kolmea vaihtoehtoa uudeksi seurakuntamalliksi: aluemallia, työalavetoista mallia ja yhtymämallia. Työntekijöille ja luottamushenkilöille tehdyissä kyselyissä eniten kannatusta sai aluemalli.
Kyselyyn vastanneet olivat lähes yhtä mieltä siitä, että toiminta ja palvelut halutaan pitää lähellä. Samaa mieltä oltiin myös siitä, että kuuden seurakunnan alue olisi liian iso yhdeksi toiminta- ja työssäkäyntialueeksi.
– Ollaan yhtä mieltä siitä, ettei kannata edes haaveilla kuuden seurakunnan kokoisesta työssäkäyntialueesta. Sekin pitää kuitenkin selvittää, että miten paljon esimerkiksi sijaisuuksien järjestämistä voisi näillä malleilla parantaa, Leppänen täsmensi.
Yleisön puheenvuoroissa Matti Tunkkari toi esiin epäselvyyksiä väestömuutoksen vaikutuksista. Hänen mukaansa monille ei ole täysin selvää, miten rajusti esimerkiksi syntyvyyden lasku ja maahanmuutto vaikuttavat seurakuntien jäsenmääriin.
Heikki Eskola arveli, että mikäli yhdistymistä ensimmäisten kyselyiden perusteella eniten vastustava Salon seurakunta ei lähde mukaan, niin koko hanke kaatuu.