LOIMAAN eteläisen kotihoidon kriisiin johtaneen koulutuksen jälkipuinti jäi hoitajien mielestä pahasti puolitiehen. He kokevat, ettei työnjohto ole edelleenkään vastannut kaikkiin kysymyksiin.
Viime vuoden elokuussa osalle eteläisen kotihoidon hoitajille järjestettiin koulutus, jonka teemana oli itsensä johtaminen (LL 10.10.2024). Kouluttajana toimi Varhan oma työntekijä. Yksikkö ajautui koulutuksen jälkeen vakavaan kriisiin. Hoitajat ovat kertoneet aiemmin, että kouluttaja oli käyttäytynyt tilaisuudessa aggressiivisen oloisesti ja uhkaillut heitä. Kymmenkunta hoitajaa jäi voimakkaan stressireaktion vuoksi sairauslomalle.
Lisäksi koulutuksesta jätettiin Varhan sisäisen ilmoituskanavan kautta kahdeksan työturvallisuusilmoitusta sekä rikosilmoitus poliisille. Rikosilmoitus koski kouluttajaa ja nimikkeenä oli kunnianloukkaus. Poliisi teki joulukuussa syyttämättäjättämispäätöksen, sillä asiassa ei ollut poliisin mukaan syytä epäillä rikosta.
Työnantaja perusteli koulutuksen tilaamista sillä, että työyksikössä oli jo pidemmän aikaa ollut ongelmia työnjohdon ja työntekijöiden välillä, mitä ei oltu kyetty ratkaisemaan.
Kriisiä työnjohto lähti hoitamaan vasta neljän viikon kuluttua tapahtuneesta, vaikka Varhan oman ohjeistuksen mukaan kriisitilanteen jälkipuinti pitäisi tehdä 1–3 päivän aikana tapahtuneesta.
Loka-marraskuussa työyksikössä järjestettiin tilanteen selvittämiseksi niin sanottu prosessikonsultaatio, jonka vetäjänä oli ulkopuolinen kumppani. Sen pohjalta yksikössä laadittiin kehittämissuunnitelma. Prosessikonsultaatioon ja sen purkupalaveriin osallistuivat henkilöstön ja työnjohdon lisäksi työnsuojelun edustaja sekä liittojen luottamushenkilöt ja henkilöstöhallinnon edustaja.
Lisäksi tämän vuoden alussa Loimaan eteläisen kotihoidon yksikössä toteutettiin organisaatiomuutos, jonka seurauksena kaikki esihenkilöt vaihtuivat.
Hoitajat kertovat odotusten olleen korkealla, kun prosessikonsultaatio aloitettiin. He sanovat uskoneensa, että nyt alkaa tapahtua ja he saisivat vihdoin vastauksia siihen, miksi koulutus järjestettiin, kuka sen takana on ja mitä seuraamuksia siitä tuli kouluttajalle. Hoitajat joutuivat kuitenkin omien sanojensa mukaan pettymään. He kertovat, ettei koulutusta ja sen tuomia traumoja käyty prosessikonsultaatiossa lainkaan läpi. Kun he yrittivät nostaa asiaa esiin, prosessikonsultaatiota vetänyt henkilö oli hoitajien mukaan nostanut kätensä pystyyn ja sanonut, ettei asiaa käsitellä konsultaation yhteydessä.
– Tuntuu, että prosessikonsultaatiolla haluttiin lakaista asia maton alle, ja varsinainen ongelma on edelleen selvittämättä.
Uusiin esihenkilöihinsä he kertovat olevansa tyytyväisiä, ja asiat ovat siinä mielessä parantuneet.
– Toisaalta, kun johto vaihtui, vanhaa kriisiä ei voi enää käsitellä. Ehkä se olikin tässä tarkoitus, he pohtivat.
Hoitajat eivät esiinny jutussa omilla nimillään, koska se voisi vaikuttaa heidän työsuhteisiinsa. He edustavat omien sanojensa mukaan suurempaa joukkoa, mitä haastatteluun on osallistunut. Heidän henkilöllisyytensä on Loimaan Lehden tiedossa.
Varhan Terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn pääluottamusmies Marja Lampainen sanoo, ettei hän ole törmännyt urallaan ennen yhtä isoon kriisiin työyhteisössä kuin Loimaan eteläisessä kotihoidossa koettiin viime syksynä. Hän on ollut pääluottamusmiehenä vuodesta 2009.
Vaikka yksikössä on päästy hänen mielestään eteenpäin, hän uskoo, ettei tilanne korjaannu kovin nopeasti. Tehyn viimesyksyisessä kannanotossa todettiinkin, että luottamus ja sen rakentuminen ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii ennen kaikkea aikaa.
– Näin jälkeenpäin voin todeta vielä, että myös tukea olisi tarvittu enemmän.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin pääluottamusmies Jenni Päätalo sanoo, ettei hänelle ole tullut asiasta enää yhteydenottoja. Kun yksikön esi- ja johtohenkilöt vaihtuivat vuoden vaihteessa organisaatiouudistuksen myötä, tämä on saattanut hänen mukaansa vaikuttaa työilmapiiriin.
– Asioiden juurisyyt jäivät silti käsittelemättä heidän kanssaan, joiden kanssa olisi pitänyt. Toivon siitä huolimatta, että tästä on opittu.
Varhan vt. kotona asumista tukevien palveluiden johtaja Jenni Haapanen sanoo, että koulutus järjestettiin siinä hetkessä tunnistettuun tarpeeseen, mutta sillä ei hänen mukaansa saavutettu asetettuja tavoitteita.
– Kenenkään ei tietenkään pitäisi joutua työpaikallaan tilanteeseen, joka aiheuttaa stressiä ja jossa hän kokee tulleensa millään tavalla uhatuksi.
Loimaan Lehti kysyi myös kouluttajan omasta yksiköstä, miten tapausta käsiteltiin siellä ja millaisia seuraamuksia siitä mahdollisesti tuli. Varhan ikääntyneiden palveluiden resurssijohtaja Päivi Kaisti sanoo, ettei yksittäisen työntekijän palvelusuhteeseen liittyviä tietoja käsitellä julkisesti.
– Yleisellä tasolla toteamme, että kaikilla kouluttajina toimivilla asiantuntijoilla on tehtävän kelpoisuusvaatimukset täyttävä koulutus, tarvittavat tehtäväkohtaiset erikoistumis- tai lisäopinnot ja työkokemus.
Loimaan Lehden saamien tietojen mukaan kouluttaja jatkaa edelleen tehtävässään ja pitää koulutuksia Varhassa.
Kriisistä on Jenni Haapasen mukaan otettu opiksi. Nyt tiedetään hänen mukaansa se, että ongelmiin tulee puuttua ja reagoida nopeasti, mieluummin heti.
– Myös tilanteen jälkipuinti pitää hoitaa mahdollisimman pian.
Hän kokee tunnelman parantuneen yksikössä tämän vuoden aikana.
– Olemme mielestämme saaneet työrauhan ja henkilöstömme on voinut keskittyä tärkeimpään eli ikääntyneiden loimaalaisten hoivaan.
Uudet esihenkilöt ovat Haapasen mukaan pyrkineet rakentamaan avointa keskustelua työntekijöiden kanssa.
– Olemme pyrkineet palauttamaan luottamuksen pikku hiljaa ja rakentamaan läsnä olevaa johtamista. Nähdäksemme työyhteisömme on toimiva.
Vaikka kriisiin johtaneesta koulutuksesta ja sen jälkihoidosta jäi hoitajille katkera maku suuhun, he sanovat ymmärtävänsä sen, että koulutuksia tarvitaan ja niihin halutaan myös osallistua. He korostavat kuitenkin, että työnantajan velvollisuus on pitää huoli siitä, että ne ovat turvallisia tilanteita työntekijöille.
– Ne eivät saa olla uhkaavia ja ahdistavia.
Toisaalta viime elokuun koulutuksesta löytyy yksi hyväkin asia, sillä hoitajat sanovat yhteishenkensä parantuneen entisestään. Muuten he kokevat, että osa hoitajista on luovuttanut kriisinhoidon suhteen, kun taas toiset haluaisivat vielä selvittää sitä.
– Meillä ei kuitenkaan ole oikein keinoja viedä asiaa enää eteenpäin, ja johdon puolella varmaan toivotaan, että se jo unohdettaisiin.