LOIMAAN Vesi -liikelaitokselle muodostuu yhteensä noin 100 000 euron kustannukset vuoden 2023 elokuun 28. päivän rankkasateen aiheuttamista vahingoista.
Osa kustannuksista muodostuu niistä korvauksista, joita maksetaan kiinteistönomistajille viemäriverkoston tulvimisesta, ja osa yleisistä viemärivahingoista, joita korjattiin tulvan yhteydessä ja jälkeenpäin.
Näin summaa Loimaan Veden johtaja Kimmo Virta.
Vesiliikelaitoksen johtokunta käsitteli ensimmäistä satsia kiinteistönomistajien korvausvaatimuksista keskiviikkona. Kokouksessa käsiteltiin 13 korvausvaatimusta.
Korvausvaatimusten käsittely jatkuu ensi viikolla, jolloin johtokunnalla on käsiteltävänään tuplamäärä korvausvaatimuksia.
Virta kertoo, että jokaisen korvauksia vaatineen kiinteistön tapaus käsitellään omana pykälänään. Hän sanoo, etteivät kaikki korvauksia hakeneet kiinteistöt tule saamaan hakemaansa korvausta eli hylkäyspäätöksiäkin tulee.
– Padotuskorkeus on tässä se olennainen rajapyykki, hän sanoo viitaten siihen, että kiinteistökohtaisten viemäritulvien estämiseksi asiakkaan on suojattava padotuskorkeuden alapuolella sijaitsevat viemäröidyt tilat.
Niissä tapauksissa, joissa johtokunta hyväksyy korvausten maksamisen, tyypillinen korvaussumma on 1 000–2 000 euron luokkaa.
Tapahtumasta on ehtinyt vierähtää lähes kaksi vuotta. Vettä satoi tuolloin paikoin jopa yli 60 milliä. Rankkasateet aiheuttivat vesivahinkoja muun muassa Tuulensuun, Suopellon ja Hulmin alueilla (LL 31.8.2023).
– Vahingonkorvausvaatimuksia oli useita kymmeniä, joten huolellinen selvitystyö on vaatinut mittavan työpanoksen. Valmistelussa on käytetty eri asiantuntijoita ja jokaiseen vaatimukseen on paneuduttu huolellisesti, jotta päätösesitykset on voitu tehdä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, Virta perustelee.
Johtokunnan valmistelussa sateen kuvataan aiheuttaneen Loimaan keskustan ympäristössä useiden talojen kellareissa vesivahinkoja, kun kellareihin tulvi vettä jätevesiviemäriä myöten.
Valmistelussa viitataan Ilmatieteen laitoksen tutkasadeanalyysiin, jonka mukaan sateet olivat runsaita ja kestivät pääsääntöisesti 10–12 tuntia, mutta tunti- ja vuorokauden sademäärät eivät todennäköisesti olleet kuitenkaan poikkeuksellisia.
Virran mukaan tämä analyysi vaikuttaa siihen, ettei vesiliikelaitoksen vastuuvakuutus korvaa vahinkoja, vaan esimerkiksi kiinteistönomistajien korvaukset laitos joutuu maksamaan niin sanotusti omista rahoistaan.
Virran mukaan mahdolliset korvausperusteet täyttyvät lainsäädännön kautta.
Hän havainnollistaa, että kiinteistönomistajille korvataan vesilain ja vesihuoltolain mukaisesti vain välittömät omaisuusvahingot niiltä osin kuin sopimusehdot muutoin täyttyvät esimerkiksi kiinteistön padotuskorkeuden osalta.
– Välittömiin omaisuusvahinkoihin kuuluvat niin vahingoittuneen omaisuuden käyvän arvon korvaaminen kuin kustannukset vahingoittuneiden tilojen ennalleen saattamiseksi.
Hän tarkentaa, että vahingoittuneiden tilojen ennalleen saattamisen kustannuksia korvataan ainoastaan rakennusluvan käyttötarkoituksen mukaan.
Vesiliikelaitos ei korvaa kiinteistönomistajille mahdollisesti koituneita välillisiä vahinkoja, kuten ansioiden tai vuokratulojen menetyksiä.
Johtokunnassa asian valmistelussa muistutetaan siitä, että jätevesiviemärit on mitoitettu johtamaan verkoston piirissä olevien kiinteistöjen jätevedet käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle.
Johtokuntavalmistelun mukaan vesivahinkoja kärsineillä alueilla jätevesiviemäreitä ei ole mitoitettu johtamaan muita vesiä kuin jätevesiä. Voimakkaan sateen takia hulevesiä syntyi paljon ja niitä joutui eri syistä myös viemäriverkostoon. Valmistelun mukaan tällaisia syitä ovat muun muassa kiinteistöjen salaoja-, katto- ja pihavesien johtaminen joko suoraan tai välillisesti viemäriverkostoon.