LOIMAA Virttaankankaalla ja Säkylänharjulla kulkevaa Harjureittiä muutetaan tämän vuoden aikana paikoin turvallisemmaksi, selkeämmäksi ja saavutettavammaksi.
Harjureitin kunnostus- ja kehittämishanketta koordinoidaan Säkylän kunnasta, jonka vapaa-aikapäällikkö Riikka Kuusiniemi listaa konkreettiset parannustoimenpiteet: 1) pitkospuiden uusiminen Isosuolla noin kilometrin matkalta, 2) esteettömän reitin rakentaminen Myllylähteeltä turvekammille (noin 200 m), 3) reittipohjan vakautus soralla ja kivituhkalla lähinnä aivan Myllylähteen lähettyvillä sekä mahdolliset vedenohjausparannukset, 4) Myllylähteen käymälän esteettömyyden parantaminen ja 5) uusien opasteiden ja karttojen asentaminen sekä vanhojen päivittäminen lähtöpaikoille ja osalle reitistöä.
Kuusiniemen mukaan mihinkään laajamittaiseen reittipohjan parantamiseen ei hankkeen puitteissa voida ryhtyä.
Harjureitillä on ollut paikoin ongelmana hiihtouran epätasaisuus ja reittipohjan kasvillisuus, jotka hankaloittavat laduntekoa ja hiihtämistä etenkin vähälumisina talvina.
Nykyisen hankkeen töiden suunnittelu alkoi toukokuussa ja rakennustyöt kesäkuun alussa.
– Isosuon pitkospuiden purku on jo aloitettu. Suunnitteluvaihe muidenkin osalta on aloitettu, Kuusiniemi kertoo.
Harjureitin parantamisella pyritään siihen, että reitti vastaisi paremmin nykyajan ulkoilijoiden tarpeisiin.
– Tavoitteena on tehdä Harjureitistä entistä turvallisempi eri käyttäjäryhmille, parantaa sen saavutettavuutta ja esteettömyyttä erityisesti liikuntarajoitteisille sekä lisätä reitin selkeyttä opasteiden ja karttojen avulla, Kuusiniemi summaa.
Säkylän kunnan kumppanuus- ja kehittämiskoordinaattori Minttu Kauniskallio sanoo hankkeen pontimena olleen käyttäjäpalaute, joka koski Isosuon pitkospuiden huonoa kuntoa. Pitkospuiden huono kunto vaikeuttaa alueella liikkumista.
– Lisäksi hanke vastaa laajempaan esteettömyystarpeeseen, sillä reitistön saavutettavuuden kehittäminen palvelee kasvavaa ja monipuolistuvaa käyttäjäkuntaa: ikääntyviä, aistirajoitteisia, lapsiperheitä ja kaikkia niitä, joille turvallinen ja esteetön reitti on edellytys päästä luontoon. Samalla edistetään luonnossa liikkumisen yhdenvertaisuutta ja hyvinvointivaikutuksia käytännön tasolla.
Kuusiniemi sanoo hankkeen toteuttavan valtakunnallisen Suomi liikkeelle -ohjelman tavoitteita ja palvelevan laajasti neljän kunnan alueella kulkevan Harjureitin käyttäjiä.
Kunnostus- ja kehittämishankkeen kokonaisbudjetti on 80 000 euroa (alv. 0).
– Siitä 50 prosenttia rahoittaa Uudenmaan Ely-keskus osana Suomi liikkeelle -ohjelmaa, Kuusiniemi sanoo.
Hän kertoo yhteistyökuntien eli Loimaan, Oripään, Säkylän ja Huittisten kattavan loput kokonaiskustannuksista.
Fakta
Harjureitti
Vuonna 1998 perustettu noin 28 kilometrin mittainen luontopolku.
Sijaitsee Virttaankankaalla ja Säkylänharjulla.
Reitistöstä noin puolet on valaistu.
Saanut virallisen aseman vuonna 2016, kun reitille tehtiin ulkoilulain mukainen reittitoimitus.
Korkein kohta sijaitsee Porsaanharjulla 143 metriä merenpinnasta.
Ylläpitää neljä kuntaa: Loimaa, Oripää, Säkylä ja Huittinen.
Esteettömyyttä parannetaan Myllylähteen läheisyydessä
LOIMAA Harjureitillä Myllylähteen ympäristössä oli viime viikolla maastokatselmus, jossa katsottiin muun muassa turvekammille johtavan polun esteettömyyttä.
Esteettömyyttä on tarkoitus parantaa kyseisellä Myllylähteen reitillä ja taukopaikalla. Säkylän vapaa-aikapäällikkö Riikka Kuusiniemi kertoo, ettei itse turvekammia kuitenkaan lähdetä muuttamaan esteettömäksi tässä hankkeessa, sillä se vaatisi mittavan työn ja enemmän resurssia.
Paikalla oli hankkeen konsultti eli Suomen Maastotieto oy:n Jarmo Rinkinen , jonka työnä on erilaisten ratkaisujen löytäminen Suomen ulkoilureiteillä.
Rinkinen muistutti, että esteettömiä reittejä löytyy kahdenlaisia. Esteettömällä reitillä tarkoitetaan sellaista, jota pystyy kulkemaan pyörätuolikäyttäjä yksin ilman avustajaa. Esteettömät reitit palvelevat myös esimerkiksi vaunujen kanssa liikkuvia lapsiperheitä, huonojalkaisia ja ihmisiä, joilla on aistimushäiriöitä.
Toinen laji ovat vaativat esteettömät reitit, joiden ei tarvitse olla tasaisia vaan niissä voi olla myös jonkinlaisia korkeuseroja.
– Silloin ajatellaan, että liikutaan avustajan kanssa eli avustaja auttaa reitillä.
Myllylähteeltä turvekammille johtava polku on Rinkisen mukaan mahdollista tehdä täysin esteettömäksi, sillä polun kaltevuuserot ovat sen verran loivia. Hänen mukaansa kysymys on lähinnä siitä, saadaanko polun käymälät ja taukopaikkarakenteet muokattua esteettömän reitin kriteerit täyttäviksi.
– Jos on esteetön reitti, se ei voi katketa siihen, ettei käyttäjä pääse taukopaikalle tai pöydän ääreen.
Säkylän kunnan kumppanuus- ja kehittämiskoordinaattori Minttu Kauniskallio kertoo, että turvekammille johtavaa sorapintaista polkua on aikanaan kehitetty esteettömäksi, mutta täysin esteetön se ei tällä hetkellä ole.
Hän sanoo, että kehittämishankkeen myötä tähdätään siihen, että turvekammille johtava reitti saataisiin aidosti esteettömäksi.
– Tämä on yksi tärkeä kehittämishanke ja alku, mutta lisää tarvitaan, Kauniskallio kertoo ja muistuttaa, että reitistö on pitkä ja ulottuu maakuntarajojen yli.
– Jotta tällaiset laajat kehittämishankkeet ja niiden edellyttämä yhteistyö voivat toteutua aidosti ja vaikuttavasti, on tulevaisuudessa muodostettava laajempia hankekonsortioita, jotka kokoavat yhteen eri toimijat alueiden rajat ylittäen. Ely-keskusuudistus tuonee tähän osaltaan helpotusta, kun Satakunta ja Lounais-Suomi eivät ole enää hallinnollisesti erillään.
