Loimaa
– Yksi sana nousi mieleen, ja se on korjausvelka, vihreiden kaupunginvaltuutettu Laura Kilpiö kommentoi tarkastuslautakunnan arviointikertomusta valtuustossa.
Hän totesi, ettei tarkoita pelkästään kiinteistöjen tai infran korjausvelkaa, vaan myös velkaa, jota kertyy ympäristöä kohtaan.
– Siitä kertomus ei hiisku sanaakaan, hän huomautti ja vaati tiiviimpää otetta puistojen, lähiluonnon ja esimerkiksi Loimijoen suhteen.
Kolmas korjausvelka vetää puheliaankin hiljaiseksi, Laura Kilpiö sanoi.
– Kertomuksessa nousee erittäin selvästi esiin huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
Koulu-uupumus on nousussa ja lapsiperheköyhyys hänen mukaansa kasvussa.
– Loimaallakin vain kolmasosa perheistä maksaa varhaiskasvatuksesta, loput ovat niin huonotuloisia, että maksua ei peritä. Panostetaan varhaiskasvatukseen, kouluihin, nuorisotyöhön ja perhepalveluihin. Ei säästetä tulevaisuudesta.
Viime vaalikaudella hyvinvointitoimikunnan puheenjohtajana toiminut Jari Välimäki (kesk.+kd.) nosti esiin arviointikertomuksessa esitetyt kysymykset kaupunkilaisten hyvinvoinnista.
– Mitä konkreettisia keinoja kaupungilla on kohentaa lasten ja nuorten hyvinvointia nimenomaan koskien liikkumattomuutta, ylipainoa ja varsinkin nuorten tyttöjen kasvanutta koulu-uupumusta ja mitä kaupunki voi tehdä vähentääkseen lapsiperheköyhyyttä?
Kova tehtävä, hän arvioi ja ehdotti selvityksen tekemistä lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi.
Meidän Loimaan Matti Ylitalo arveli, että leikkausten takia köyhyys oikeastikin on lisääntynyt, mutta huomautti, että osin kyse on myös OECD:n laskennallisesta mallista.
– Kun veroja alennetaan, niin kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat ja kun mediaanitulo kasvaa, niin enemmän kotitalouksia lasketaan köyhiksi, vaikka heidän tulonsa olisi lainkaan laskeneet.
Mediaanitulolla tarkoitetaan sitä, että kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulonsaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa.
Onko Loimaalla myös demokratiavelkaa? Valtuusto kokoontui viime vuonna kuusi kertaa ja tarkastuslautakunta piti määrää liian pienenä valtuuston tärkeään rooliin nähden.
– Miten demokratia toimisi vahvemmin ja asiat tulisivat myös päätettäväksi valtuustoon, Marke Tissari (sd.) kysyikin valtuustossa.
Myös Olavi Ala-Nissilä (kesk.+kd.) puhui velasta. Hän totesi kaupungin vuokra-asunnoissa olevan korjausvelkaa ja erityisesti penäsi vauhtia kaupungin investointivelan lyhentämiseen.
– Vetovoima syntyy investoinneista, ei juuri muusta. Ei saa olla liian varovainen kehittämisasioissa.