Loimaan seutu
Juha Lahti
Tuulihaukan poikasten rengastaminen on oiva menetelmä saada tietoa niiden käyttäytymisestä ja tapahtumista ympäri maapallon. Loimaalla 36 vuotta rengastustoimintaa toteuttanut Tapani Vähämäki kertoo kaukaisimpien yhteydenottojen tulleen rengastuksen tietojen perusteella aina Afrikasta asti, kuten Tunisiasta ja Marokosta.
– Yhteyttä otetaan ihan ympäri maailman. Saadaan tietoa tuulihaukkojen liikkeistä ja esimerkiksi mahdollisista menehtymisiin johtaneista syistä. Eli kyllä tällä rengastustoiminnalla on ihan sellaista tieteellistäkin käyttöä, josta ihmiset eivät välttämättä edes tiedä. Suomen vanhin tuulihaukka on muuten kontrolloitu 12-vuotiaana Somerolla pesivänä naaraana. Olen sen rengastanut pesäpoikasena Alastarolla, Tapani Vähämäki kertoo.
Loimaa on varsin otollista elinaluetta tuulihaukoille, koska myyräkanta on alueella vaihtelevasti runsas. Myyrä on yksi tuulihaukan pääravinnoista. Tuulihaukan paluuta on vauhdittanut myös muun muassa suorakylvöjen lisääntyminen.
– Tuulihaukka oli 70-luvulla jo kuolemassa sukupuuttoon johtuen erilaisten ympäristömyrkkyjen, kuten DDT:n yleistymisestä. Haukkojen pesintä ei onnistunut, koska munat eivät yksinkertaisesti kestäneet myrkkyjen vaikutuksia, Vähämäki sanoo.
Pohjanmaalla toteutettiin siihen aikaan tuulihaukkojen pöntötystä. Sieltä idea saatiin myös tänne Loimaan seudulle, ja pitkälti sen avulla tuulihaukkakanta saatiin elpymään. Tuulihaukoille tarkoitettuja pönttöjä onkin Loimaan seudulla tällä hetkellä 300 kappaletta. Pöntöt ovat tarkasti tuulihaukan pesintään mitoitettuja. Näitä kaikkia pönttöjä tarkkaillaan vuosittain.
– Pönttöjen pesintätilanne selvitetään katsomalla sinne peilin avulla. Tänä vuonna pesimistä on yli 120 pöntössä. Mikäli kaikki menee hyvin, niin niistä saadaan kuutisen sataa uutta tuulihaukkaa, mutta vähintään viisisataa kuitenkin. Tällä hetkellä on tehty jo yli 300 rengastusta, kertoo puolestaan Tapani Vähämäen kanssa rengastusta tekevä Irma Laine.
Tuulihaukkojen rengastaminen pitää tehdä suhteellisen lyhyen ajan kuluessa poikasten ollessa juuri tietyn ikäisiä. Kävimme rengastamassa kuusi tuulihaukan poikasta Loimaan Mellilässä.
– Kolmeviikkoisina ne pyritään rengastamaan. Neliviikkoisenakin se vielä onnistuu, mutta sen jälkeen poikaset ovat kasvaneet jo niin isoiksi, että rengastamista ei enää pysty tekemään, Tapani Vähämäki kertoo.
Vähämäelle tuulihaukkojen rengastaminen on harrastus. Kuka tahansa ei kuitenkaan voi alkaa rengastamista tekemään, vaikka mielenkiintoa löytyisikin. Pätevyys siihen pitää olla, eli Luonnontieteellisen Keskusmuseon rengastajakortti. Itse renkaassa taas on lähinnä tieto siitä, missä rengastus on tapahtunut, sekä renkaan numero. Näin mittava tuulihaukkojen rengastustoiminta ja valtava pönttöjen määrä vaatii myös alueen asukkailta yhteisöllisyyttä ja positiivista suhtautumista asiaan.
– Tuulihaukan pönttöjä löytyy laajalta alueelta esimerkiksi latojen ja muiden ulkorakennusten seinistä. Erittäin suuri kiitos kuuluu Ossi Eskolalle, joka on pöntöt valmistanut omakustanteena, sekä maanomistajille, jotka ovat antaneet luvan pönttöjen kiinnittämiselle, Tapani Vähämäki ja Irma Laine mainitsevat yhteen ääneen.
