Loimaa/Hirvikoski
Marju Hirvonen
Loimaan kotiseutumuseon kesänäyttely vie kävijät aikamatkalle alueemme rikkaaseen puutarhahistoriaan. Lisäksi museon yläkertaan avautui valokuvanäyttely, joka pohjautuu Orisuon historiakirjaan.
Loimaan seudun puutarhaseura ry täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Eliisa Mäkelä pyysi Katariina Yli-Heikkilää selvittämään, minkä verran kauppapuutarhojen historiasta olisi tietoa saatavilla. Materiaalia löytyi monesta lähteestä ja niin Loimaa-Seuran hallitus demokraattisella päätöksellään valitsi kesänäyttelyn aiheeksi Loimaan kauppapuutarhat.
– Loimaan kauppapuutarhoista on vuosien saatossa ollut kuvia ja juttuja muun muassa Saviseudun Jouluissa, ja vanhoista sanomalehdistä on löytynyt runsaasti artikkeleita. Kansallisarkiston digitaaliset aineistot ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun etsitään vanhoja tietoja. Aineistojen käyttö ei ole hankalaa, kun osaa etsiä oikeilla hakusanoilla. Tietoja kannattaa etsiä useammasta lähteestä ja vertailla ja tulkita löytämäänsä. Ja täällä Loimaalla Hollon arkisto on oikea aarreaitta, kertoi näyttelyn koonnut Loimaa-Seuran jäsen Katariina Yli-Heikkilä.
Avajaispuheessaan Loimaa-Seuran puheenjohtaja Pia Hollo kertoi kauppapuutarhoista lopulta löytyneen tietoa vaikka kuinka paljon ja työ jatkuu edelleen.
– Katariina on ansiokkaasti koonnut tämän näyttelyn ja tehnyt nämä taulut, joissa historiasta kerrotaan. Iso kiitos hänelle.
Kuusiston puutarha oli Loimaan ensimmäinen kauppapuutarha. Se perustettiin 1890-luvulla rautatieaseman yhteyteen ja se sijaitsi rautatieaseman ja Heimolinnan välisellä alueella. Asemapäällikkö A.L. Granfeltin johdolla puutarhassa viljeltiin hyötykasveja kasvavan asemanseudun tarpeisiin.
Jussi Väinölä tuli ensin Kuusiston puutarhuriksi ja perusti myöhemmin oman puutarhan Loimijoen rannalle. Väinölän puutarhassa viljeltiin vihanneksia, kukkia ja jopa viinirypäleitä. Perheyrityksen tarina päättyi 1950-luvulla, mutta Jussi Väinölä muistetaan edelleen Loimaan puutarhatoiminnan uranuurtajana.
– Kauppapuutarhurit tekivät myös puutarhasuunnitelmia ja neuvoivat asiakkaita miten ja millainen kotipuutarha kannattaa perustaa ja mitä kotien pihoissa on hyvä kasvattaa. Perehdyttiin ruokaturvaan, ruuan laatuun ja monipuolisuuteen. Kauppalan muodostumisen myötä kauppapuutarhojen merkitys kasvoi. Asumisesta tuli tiiviimpää, ei välttämättä ollut omaa pihaa tai oltiin muualla töissä, eikä ollut aikaa tuottaa omaa ruokaa, Yli-Heikkilä kertoi.
Vuonna 1921 myös Lauri Sauramo perusti puutarhan Loimijoen rantaan. Sauramo koulutti tulevia puutarhureita maamieskoulussa ja yhdisti omassa kauppapuutarhassaan käytännön viljelyn ja puutarhasuunnittelun. Sauramon kukkakaupasta toimitettiin myös seppeleitä ja koristekasveja. Toiminta päättyi 1960-luvulla ja vuonna 1964 tilan osti Ilmari Järvinen.
Järvisen puutarha toimii edelleen Sauramon entisellä paikalla. Kauppapuutarhojen tila, osaaminen ja asiakassuhteet siirtyivät sukupolvelta ja omistajalta toiselle muodostaen Loimaalle vahvan puutarhakulttuurin ytimen. Eri puolilla Loimaata on vuosikymmenien aikana toiminut kymmeniä isompia ja pienempiä kauppapuutarhoja ja osa niistä toimii edelleen.
Näyttelyyn rekvisiittaa löytyi Hollon arkistojen lisäksi Loimaan Seudun Puutarhaseuralta ja yksityishenkilöiltä.
Kotiseutumuseon yläkerrassa olevan valokuvanäyttelyn kuvat ovat valtaosin Orisuon pienviljelijäin yhdistyksen vuonna 2023 julkaiseman kylähistorian aineistoa.
– Historiakirjaa varten kerättiin useita vuosia talteen kuvia ja tarinoita. Orisuolle oli 1700-luvun lopusta 1900-luvulle tultaessa syntynyt lähemmäs puolen sataa torppaa. Niiden itsenäistyminen alkoi jo paljon ennen torpparilakia. Osan torpista lunastivat entiset torpparit, mutta uusia asukkaita alkoi tulla naapuripitäjistä ja vähän kauempaakin. 1920-luvun kirjallisissa lähteissä Orisuosta onkin käytetty nimitystä ”Suomen Ameriikka”. Siitä kirjamme nimi, kertoi historiakirjatoimikunnan puheenjohtaja Liisa Mäkelä puheessaan.
Kirjaa koottaessa löytyi harvinainen kuvakokoelma, joka sisälsi Orisuon nuorisoseuran 1920-luvun alussa Orisuon torpista ja asukkaista ottamia valokuvia. Niitä oli tallennettu sekä Museoviraston että Kansallisarkiston kuvakokoelmiin. Niiden lisäksi kuvia on saatu myös yksityishenkilöiltä.
– Kuvissa näkyy maaseudun arkea ja löytyi kuva jopa torpasta sisältä. Mauno Mannelinin ottama kuva Kyrön tuulimyllystä ja rukiin leikkuusta on ollut esillä vuoden 1937 Pariisin maailmannäyttelyssä, esitteli Vesa Saikku.
Loimaan kotiseutumuseon (Kanta-Loimaantie 13) kesänäyttely on avoinna 31.8. asti.
