LOIMAA Kun Olavi Ala-Nissilä (kesk.), Teija Ek-Marjamäki (kesk.), Maarit Koivisto (vas.), Marke Tissari (sd.) ja Jari Välimäki (kesk.) tulivat valituiksi vuoden 2022 aluevaaleissa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon, he osasivat odottaa, että tiedossa on paljon työtä ja vaikeita päätöksiä.
Näin on myös käynyt, ja usein satojen sivujen esityslistat liitteineen on pitänyt omaksua muutamassa päivässä.
– Viimeisessä aluehallituksen kokouksessa sivuja oli liitteineen 900, aluehallituksessa istunut Teija Ek-Marjamäki valottaa työmäärää ja sanoo, että aikaa luottamustehtävän hoitamiseen kului kaudella viikoittain reilusti yli 15 tuntia, kun jo pelkästään aluehallituksen kokouksia oli kerran viikossa. Siihen vielä muut kokoukset ja asioiden selvittelyt päälle.
Sanomattakin on siis selvää, ettei kaikkeen ole voinut perehtyä juurta jaksaen.
– Jo se, että pysyy perillä kaikista 27 kunnan alueella tapahtuvista asioista, ja varsinkin päätösten vaikutuksista asukkaiden palveluihin, on ollut haastavaa. Välillä on hirvittänyt, sote-lautakunnassa vaikuttanut Marke Tissari sanoo.
Tyks-sairaalapalveluiden lautakunnassa viime kaudella ollut Jari Välimäki sanoo eniten aikaa kuluneen juuri taustojen selvittelyyn ja asioiden perehtymiseen.
– Liitteitä on paljon, ja kaikkiin pitää tutustua, sillä joskus asian varsinainen ydin piiloutuu yksityiskohtiin. Se vaikeuttaa työtä.
Matkan varrella valtuutetut ovat joutuneet tekemään useita kipeitä päätöksiä, sillä hyvinvointialueen alijäämän kattaminen erittäin tiukassa aikataulussa on ollut heidän mukaansa lähes mahdoton tehtävä. Teija Ek-Marjamäki sanookin, että suurin vaikeus on ollut tasapainoilla säästövaateiden kanssa, kun samaan aikaan on pitänyt turvata lakisääteiset ja muut palvelut riittävän laajasti.
Lisäksi valtiovarainministeriön liian tiukka ohjaus on Olavi Ala-Nissilän mukaan vaikeuttanut päätöksentekoa huomattavasti. Aluevaltuuston 3. varapuheenjohtaja Maarit Koivisto onkin kokenut, että aluevaltuutetuilla ei ole ollut kunnon työrauhaa Petteri Orpon hallituksen tehdessä koko ajan uusia leikkauksia hyvinvointialueiden rahoitukseen.
– Riikka Purran sakset ovat olleet isot ja säästöpaineet kovat, Ala-Nissilä toteaa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella paine on ollut muita alueita kovempi, sillä alueella lähdettiin liikkeelle myöhemmin. Käytännössä se tarkoitti, että päätöksiä on pitänyt tehdä muita nopeammalla aikataululla.
– Mutta Varsinais-Suomessa saatiin säilytettyä parempi palveluverkko kuin esimerkiksi Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Saimme siis vaikutettua, mutta toivomistakin jäi, Olavi Ala-Nissilä sanoo.
Loimaan seudun osalta valtuutetut ovat kohtuullisen tyytyväisiä palveluverkon kattavuuteen, sillä Loimaalla säilyvät näillä näkymin varsin laajat sote-keskuspalvelut. Valtuutettuja hiertää kuitenkin Alastaron ja Oripään sote-pisteiden kohtalot. Maarit Koivisto toteaa, että niiden palveluvalikoima on jäämässä varsin vähäiseksi vastoin valtuuston linjausta.
– Sote-pisteiden tarkoitus oli säilyttää edes osa palveluista lähipalveluna, mutta jos aukioloajat ja palveluvalikoima jäävät liian suppeiksi, palvelua ei käytännössä ole juuri saatavilla.
Jari Välimäki huomauttaakin, että palveluja tulisi olla enemmän.
– Sairaanhoitajan lisäksi pitäisi saada myös lääkärin palveluja.
Sote-lautakunnan viimeisessä kokouksessa oli esityksenä, että Alastaron ja Oripään terveysasemien toiminta olisi supistunut yksipäiväiseksi sairaanhoitajapalveluksi syyskuusta 2025 alkaen (LL 17.5.). Lautakunta palautti asian kuitenkin uudelleen valmisteluun.
Myös Marke Tissari on huolissaan Oripään ja Alastaron kohtaloista. Hän ei usko myöskään digi- ja etäpalveluiden tuovan nopeaa helpotusta asiaan, vaikka niihin on Varhassa laitettu kovasti toiveita.
– Ne ovat kuitenkin melko kalliita ja vasta kokeiluasteella.
Valtuutetut kokevat, että yhtenä ongelmana etenkin kauden alussa oli viranhaltijoiden kokemattomuus toimia poliittisten päättäjien kanssa. Jari Välimäen mukaan etenkin ylimmällä virkajohdolla oli vaikeuksia kuunnella päättäjien tahtoa.
– Tässä tapahtui onneksi myönteistä kehitystä.
Varhan johtosäännössä on silti hänen mielestään vielä kehitettävää, sillä hän sanoo ajoittain olevan edelleen epäselvää, mikä elin päättää mistäkin asiasta.
Marke Tissari puolestaan korostaa, että viranhaltijoihin nähden valtuutetut ovat nimenomaan asukkaiden ääni, ja siksi hän hämmästelee joidenkin suhtautumista päättäjiin.
– Osan ymmärtämättömyys siitä, että demokratian kannalta poliitikkojen läsnäolo ja asioihin vaikuttaminen on välttämätöntä.
Teija Ek-Marjamäki uskookin, että poliittisen päätöksenteon vahvuus yllätti osittain viranhaltijat. Toisaalta hän sanoo itse yllättyneensä myönteisesti siitä, miten hyvin Varhassa kuitenkin pystyttiin toimimaan heti ensimmäisistä päivistä alkaen.
– Palvelut pelasivat ja palkat saatiin maksuun lähes moitteettomasti.
Kokonaisuutta ajatellen Maarit Koivisto sanoo, että terveydenhuollon puoli on saatu integroitua paremmin kuin sosiaalipuoli. Yhtenä syynä hän pitää sitä, ettei sosiaalipuolella ole ollut entuudestaan vastaavaa hallintorakennetta kuin sairaanhoitopiiri oli terveyspalveluissa, vaan joka kunnassa on ollut omat toimintatapansa.
– Integraation puute ja tiukka talouskuri yhdessä vaarantavat erityisesti ei-lakisääteisiä ennaltaehkäiseviä palveluita. Lisäksi, kun näiden palveluiden vaikuttavuutta on vaikeampi mitata, niistä on myös helpompi leikata.
Olavi Ala-Nissilä ja Jari Välimäki pitävät hyvänä sitä, että alueellisuuden kautta on mahdollisuus järjestää toimivat peruspalvelut koko Varsinais-Suomeen.
– Lisäksi Varhan myötä pieniltä kunnilta poistui taloudellisia paineita, Ala-Nissilä lisää.
Tyks Akuutissa lääkärinä toimiva Maarit Koivisto kuitenkin korostaa, että muutoksia ei saa enää tehdä henkilökuntaa riistäen.
– Henkilökunta väsyy jatkuviin muutoksiin ja koko vuoden kestäneisiin yt-neuvotteluihin.