Perinteen tallentaminen, luotettavan tiedon välittäminen sekä maatalouden ja ruoantuotannon äänenä toimiminen ovat tehtäviä, joissa sen toivotaan onnistuvan jatkossakin.
Maatalousmuseon merkitystä, kokoelmia ja tulevaisuutta pohdittiin Saran syntymäpäiväjuhlissa, kun museon nykyinen johtaja Lauri Viinikkala sekä aiemmat johtajat Juha Kuisma ja Sami Louekari kohtasivat kokoelmapäällikkö Juha Hirvilammin haastattelussa.
He olivat yksimielisiä siitä, että työntekijöiden sitoutuminen ja osaaminen ovat aina olleet huippuluokkaa.
– Joka ainoa työyhteisön jäsen on asiantunteva, ahkera ja luova, ja hienoja ideoita syntyy lähes päivittäin. Tehtäväkseni jää valita ne, mitä lähdetään toteuttamaan eteenpäin, Viinikkala sanoi.
– On ollut mieletön voimavara, että henkilökunnassa on korkeasti akateemisesti koulutettuja henkilöitä ja myös heitä, joilla on kokemusta käytännön maanviljelyksestä, Louekari jatkoi.
VUONNA 2021 Museoliitto valitsi Saran vuoden museoksi, ja perusteluissa sen mainittiin olevan kokoaan suurempi ja vaikuttavampi. Silloiselle johtajalle Louekarille palkinto oli uran tähtihetkiä ja koko museolle tunnustus pitkäjänteisestä työstä.
Juha Kuisman mieleen ovat jääneet erityisesti kontaktit ja tutustumisreissut Norjan maatalousmuseoihin sekä se, kun Sarka perusti Museoraitti-ryhmän eli maatalousteemaisten museoiden verkoston.
– Siinä toteutui maatalousmuseon valtakunnallinen rooli erikoisen hyvin.
Museolle näyttelyt ja kokoelmat ovat näkyvin tapa viestiä, sillä niin menneisyyttä saadaan ymmärrettäväksi aidoin todistein, kuten esinein, valokuvin ja asiakirjoin. Johtajat kertoivatkin, että yleisötilaisuuksissa mukana oleminen on ollut heille antoisaa, vaikka välillä näyttelyjä on rakennettu yötä myöten.
Muistiorganisaatioina museot tekevät työtä tulevaisuuden sukupolvia ajatellen, mutta tietoa ruoantuotannosta ja sen historiasta tarvitaan jatkuvasti: enää vain muutama prosentti suomalaisista viljelee maata, muille asia jää helposti etäiseksi.
– Olen iloinen siitä, miten Sarassa tehdään nykydokumentointia. Jollei tästä ajasta tehdä tallennustyötä, jää siitä aukko, Louekari sanoi.
SUOMEN maatalousmuseosäätiön hallituksen puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä muisteli Saran perustamista ja yhteistyökumppaneiden aktiivista osallistumista.
Viime vuosien onnistumisina hän piti esimerkiksi konehallin uudistamista ja Kansallismuseon vierailua.
– Mielestäni erityisen arvokkaan työn Sarka-museo teki pelastamalla Helsingin yliopiston arvokkaan Viikin näyttelyn tänne omaan halliin.
NELJÄVUOTIAS Oskari ihasteli valtavaa tuulimyllyä Maatalouden aika -perusnäyttelyssä.
Äiti Mira Nygren kertoi pojan olevan kiinnostunut sekä maataloudesta että historiasta, joten Sarka valikoitui kohteeksi Kirkkonummelta saakka. Sattumalta he osuivat paikalle juhlapäivänä, mutta kakkukahvit kelpasivat hyvin.
– Museot ovat tärkeitä ja opettavia, ja täällä on tosi kiva näyttää lapselle, millaista oli elämä entisaikaan.
Museokortti sai mynämäkeläiset Hemmo Aerikkalan ja Noora Kotamäen poikkeamaan Sarassa ohikulkumatkalla. Heitä jäi hämmästyttämään, kuinka nopeasti maataloudessa on kehitytty.
– Muistojakin tulee mieleen, kun olemme molemmat maalta kotoisin.