Konekaupassa toivotaan parempia aikoja

0
Mika ja Pia Koski olivat tulleet Somerolta Okraan katsomaan, löytyisikö sopivaa piennarmurskaajaa. Isäntä arveli tämän murskaimen olevan sen verran iso, että se kaataisi hänen traktorinsa.

ORIPÄÄ Koronapandemian jälkeen suomalaisen maatalouskonekaupan kokonaisarvosta on vähentynyt noin 15 prosenttia, mikä tekee euroissa sellaiset 50–60 miljoonaa.

Näin arvioi alan asetelmia liiketoimintajohtaja Anders Vahtola Turun Konekeskuksen osastolla Okra-maatalousnäyttelyssä.

– Se on aika paljon, investointeja ei ole tehty.

Investointilaman taustalta löytyy Vahtolan mukaan paitsi koronaa ja maailmanpolitiikan käänteitä, jotka ovat heijastuneet energian ja lannoitteiden hintaan, myös kotikutoisia syitä, joista yhdeksi hän nostaa suomalaisten viljelijöiden ja urakoitsijoiden tavan hankkia koneita vaihtuvilla koroilla.

– Tämä on poikkeuksellista muuhun maailmaan verrattuna. Se vie ostoaikeita pois, jos puhutaan 200 000–300 000 euron koneesta ja korot alkavat nousta.

Vahtola arvioi konekaupan lähteneen parempaan suuntaan, etenkin kun korkojen nousu on taittunut. Hänen mukaansa konekaupalle luo edellytyksiä tilojen rakennekehitys, kun tilanpitoa jatkavat viljelijät tarvitsevat enemmän kapasiteettia eli nopeutta ja työleveyttä.

Okrassa konemyyjien puheista saattoi päätellä, etteivät viime vuosi tai tähän kevääseen päättynyt myyntikausi olleet kovinkaan ruusuista aikaa.

– Tämä kevät oli hyvin haastava, loimaalaisen Dometal oy:n myyntipäällikkö Juha Erkkilä summasi.

Muokkaus- ja kylvökoneita valmistavalla Dometalilla haastavat ajat näkyivät sekä vienti- että kotimarkkinoilla. Yrityksessä koti- ja vientimarkkinoiden osuus jakaantuu kutakuinkin puoliksi liikevaihdolla mitattuna.

Erkkilän mukaan kyse on asiakkaiden ostokyvystä, johon vaikuttaa monia tekijöitä.

– Kustannustaso on noussut viljelijöillä. Tulotaso ei ole noussut, vaan ehkä jopa laskenut, kun vertaa koronaa edeltävää aikaan, ainakin viljatiloilla.

Lantmännen Agro myy Dometalin valmistamia Multivan tuotteita yksinmyyntioikeudella Suomessa. Lantmännen Agrolla ei ole poikkeuksellisesti tämän vuoden Okrassa lainkaan omaa isoa konekenttää, mutta firman myyjiä oli paikalla Dometalin osastolla. Yksi heistä oli Lantmännenin Loimaan toimipisteen työkonemyyjä Risto Peltola.

Peltola katsoi konekaupan tilannetta optimistisemmin.

– Tähän kevääseen kauppa kävi aika hyvin, melkein edellisten vuosien tasolla. Nyt on tosi hyvin tullut yhteydenottoja kylvöjen jälkeen. Myin jokusen kylvökoneen ja äkeen heti kylvöjen jälkeen. Työsarkaa on siis jo nyt olemassa, ja toivottavasti täältä tulee lisää.

Konekauppojen syntyminen on monesti pienestä kiinni, ja Peltola uskoo, että Multivan tuotteilla on tietty kotikenttäetu Loimaan seudulla.

Erkkiläkin haluaa nähdä merkkejä paremmasta, vaikka Dometalilla arvioidaan, että haasteet jatkuvat hiljattain alkaneella uudellakin myyntikaudella.

– Esimerkiksi kasvustot ovat nyt kohtuullisen hyviä, paikoin todella hyviä tällä alueella. Toki on heikompiakin alueita.

Hän uskoo siihen, että markkinoilla on patoutunutta kysyntää.

– Jossain kohtaa tulee se hetki, että täytyy investoida.

Vähän matkan päässä Agritekin osastolla Loimitraktori oy:n konekauppias Timo Hulmi hymyili hellehatussaan kilpaa auringon kanssa.

Hänen mukaansa maatalouskoneiden kaupassa on havaittavissa pientä piristystä selvästi hiljaisemman viime vuoden jälkeen.

– Lievä positiivinen näkymä on, hän arvioi ja sanoi edellytyksiä luovan myös sen, että kesän kasvustot näyttävät hienoilta monin paikoin.

Loimitraktori myy muun muassa New Hollandin ja Kvernelandin koneita. Hulmi kertoi, että viljelijät miettivät investointipäätöksiä tarkkaan.

– Koneiden lisäksi mietitään asiakkaiden rahoitusratkaisuja.

Hankkijan osastolta löytyivät muiden muassa Loimaan toimipisteen konemyyjä Antti Ylitalo ja Salon toimipisteen kollega Mikko Kuusvuori. Miehet harmittelivat sitä, että viljelijöiden ja urakoitsijoiden kalusto vanhenee tällä hetkellä turhankin nopeasti.

– Etenkin puimurikalusto vanhenee, Kuusvuori mietti.

Konekaupassa on mukana myös alueellista vaihtelua, ja Kuusvuori muistutti tuotantosuuntienkin välisestä vaihtelusta.

– Kotieläinpuolella on imua, kun vertaa viljanviljelyyn.

Heidän mielestään investointitarpeet eivät ole hävinneet minnekään.

– Tarvetta on, mutta rahat ovat vähissä, Ylitalo mietti monien viljelijöiden tilanteeseen viitaten.

Muun muassa Valtraa myyvän Agco Suomen osastolla myyntipäällikkö Toni Helén kertoi, että konekaupan nousua on odoteltu jonkin aikaa. Vielä sitä ei ole nähtävissä, ja esimerkiksi viime vuotta vaivanneet haasteet jatkuvat.

– Kokonaisvolyymit ovat alhaisia, hän luonnehti, mutta piti selvänä, että jossain kohtaa nousu on tulossa.

Helén muistutti, ettei esimerkiksi traktorikaupassa pidä tuijottaa pelkästään kappalemääriä, jotka ovat laskeneet. Hän huomautti, etteivät pudotukset ole niin suuria euroissa mitattuna, koska nykykoneet ovat arvokkaampia, eli ne ovat isompia ja niissä on enemmän korkeaa tekniikkaa.

Agcon tilannetta hän luonnehti sikäli hyväksi, että lähes 60 prosenttia Suomessa tänä vuonna myydyistä uusista traktoreista on Valtroja, eli kotimaisuudella on merkitystä. Helénin mukaan Valtrankin osalta on hyvä muistaa se, että liikevaihdosta lähtee noin 93 prosenttia vientiin.

Okraan tultiin ostohousut jalassa

ORIPÄÄ Somerolaiset Mika ja Pia Koski katselivat Hankkijan osastolla piennarmuskaajaa, jollainen heillä on hakusessa.

Pariskunnalla on 96 hehtaarin kasvinviljelytila, ja lisäksi Mika Koski työskentelee konekorjaajana.

Korjaajana Koski on huomannut, että viljelijöiden konekanta on päässyt verraten vanhaksi.

– Lisäksi huoltoja unohdetaan teettää, Pia Koski täydentää.

He arvioivat tämän kertovan maatalouden kannattavuudesta: kassavirtaa ei ole riittävästi.

– Aika monella tilalla ei ole enää jatkajaakaan, jolloin ei investoida, Pia Koski miettii.

Heillä on itsellään vastaava tilanne, sillä neljästä lapsesta ei näillä näkymin kukaan aio jatkaa viljelyä. Syykin on selkeä: pelkkä tilanpito ei riitä, vaan lisätienestiä pitäisi hakea talon ulkopuolelta.

Jorma Rantala oli saapunut Okraan Kymenlaaksosta.

Häntä kiinnostivat messuilla erityisesti traktorit, sillä hän on pohtinut traktorin päivittämistä uudempaan ja isompaan.

– Katsotaan, ainahan ne koneet ovat mielessä, hän naurahti ja sanoi ostopäätökseen vaikuttavan paitsi hinnan myös merkin.

Turun Konekeskuksen osastolla Rantala tunnustautui kuitenkin Case-mieheksi.

– Ei Massey Fergusonkaan ole poissuljettu, hän mietti ja sanoi kyseisen merkin olevan hänelle entuudestaan tuttu.

Rantala kertoi, että hänen kotikulmillaan oli hiljattain satanut vettä 120 milliä puolentoista viikon aikana.

– Odotukset olivat siihen asti poikkeuksellisen hyvät, ainakin verrattuna viime vuoteen. Nyt odotukset alkavat karista.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän