Loimaan liikenneturvassa parannettavaa

0
Hirvikoskentien nopeusnäyttötaulu palkitsi nopeusrajoitusta noudattaneen kuljettajan vihreällä hymyemojilla. Ylinopeutta ajaneelle se olisi väläyttänyt punaista mutrunaamaa.

LOIMAALLA tapahtuu enemmän tieliikenteen henkilövahinkoja kuin koko maassa tai Varsinais-Suomessa keskimäärin, kun määrä suhteutetaan alueen asukkaisiin.

Liikenneturvallisuustyöryhmän vuosikatsauksesta käy ilmi, että vuosina 2020–2024 henkilövahinkojen määrä oli yli kansallisen ja maakunnallisen keskiarvon, kun taas liikennekuolemissa Loimaalla ollaan keskiarvojen alapuolella.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang tulkitsee tilastoista, että Loimaalla etenkin nuorten onnettomuusriski on korkea.

– Kun katsotaan 18–20-vuotiaita ja 21–24 vuotiaita, niin riski on kohonnut oikein selkeästi verrattuna koko maan ja Varsinais-Suomen keskiarvoihin.

Tieliikenteen henkilövahinkoja tarkasteltaessa voidaan kuitenkin havaita, että kuolleita ja loukkaantuneita on keskiarvoa enemmän vanhemmissa ikäluokissa.

– Siellä taas yli 55-vuotiaat erottuvat selkeästi.

Liikennerikoksien määrä on Loimaalla pitkällä aikavälillä hieman nouseva, kun luku suhteutetaan 10 000 asukkaaseen. Maakunnan kunnista Loimaan tulos on viidenneksi suurin.

Klang kuitenkin huomauttaa, että luvut eivät ole absoluuttisia totuuksia. Sekä henkilövahingoista että liikennerikkomuksista on vaikea saada täysin tarkkoja tilastoja.

– Liikenteessä tapahtuvat henkilövahingot eivät välttämättä tule kattavasti tilastoihin, kun taas liikennekuolemat tutkitaan aina. 

– Tietysti rikkomuksia yritetään seurata tarkasti, mutta poliisilla on rajalliset resurssit valvontaan, kuten hyvin tiedetään. Liikennerikkomuksista vain kiinni jääneet jäävät tilastoihin, joten luvut voivat todellisuudessa olla myös paljon huolestuttavampia.

Liikenneturvallisuusvalvonnan tukena hyödynnetään Loimaallakin nopeusnäyttötauluja, joiden avulla saadaan kerättyä tarkkaa dataa taajamien ajonopeuksista. Mittauksia on tehty jo vuodesta 2020.

Vuoden 2024 dataa ei olla vielä saatu vertailtavaan muotoon, mutta Klang arvelee tulosten olevan edellisvuosien tapaisia. 

– Asiat vaativat aina taustatarkastelua, ja nopeusrajoitusten noudattaminen on hyvä mittari, joka on mitattavissa olevaa tietoa, eikä vain “mututuntumaa”.

Vertailu vuosien 2021 ja 2023 välillä näyttää ristiriitaista kehitystä: Hirvikoskella ja Mellilässä keskinopeudet ovat laskeneet, kun taas Kanta-Loimaantiellä, Keskustiellä ja Loimaantiellä olleet nopeusnäyttötaulut osoittavat keskinopeuksien nousseen.

Keskinopeuksien lisäksi liikenneturvallisuusvalvonnassa mitataan V85-lukua, joka viittaa siihen nopeuteen, jonka 85 prosenttia alittaa kyseisellä tieosuudella. 

– Otetaan esimerkiksi Melliläntie, jolla V85-nopeus on 59 kilometriä tunnissa, niin 85 prosenttia ajaa alle tuon nopeuden, mutta 15 prosenttia ajaa yli sen. Jos keskimääräinen liikennemäärä on vuorokaudessa 3 000 ajoneuvoa, niistä 450 ajaa kovempaa kuin 59 kilometriä tunnissa, Klang havainnollistaa.

Suurimmat nopeusnäyttötaulujen taajamissa keräämät ajonopeudet ovat Loimaalla jopa yli 100 kilometriä tunnissa, mikä osoittaa Klangin mukaan vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuudesta.

– Jos tuo 59 kilometriä tunnissa pyöristetään 60 kilometriin tunnissa ja tehdään vertailua, niin kesäolosuhteissa yhden sekunnin reaktioajalla pysähtymismatka on 40 nopeudessa 18 metriä, mutta 60 nopeudessa 32 metriä. 

– Jos jalankulkijan huomaa 25 metrin päässä suojatiestä, niin 40 nopeudessa ehtii hyvin pysähtymään ennen suojatietä, mutta 60 nopeudessa auto pysähtyy vasta seitsemän metriä suojatien jälkeen.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän