LOIMAA/ALASTARO Vielä elokuun alussa Julia Junnila oli suorittamassa opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua Kroatiassa, paikallisen yliopiston eläinsairaalassa Zagrebissa. Suomessa hän ehtii nauttia kesästä muutaman viikon, sillä syksyllä alkaa viides vuosi eläinlääkäriopintoja Virossa.
Junnila opiskelee eläinlääkäriksi Eesti Maaülikoolissa Tartossa. Eläinlääketieteen opinnoista hän kertoo haaveilleensa kauan, yläasteelta saakka. Tie tulevaan haaveammattiin ei kuitenkaan ole ollut suoraviivainen.
– Kyllä se eläinlääkärin ammatti oli aina sellainen haave. Etenkin Helsingin yliopistoon on vaan todella hankala päästä, joten yläasteen jälkeen valitsin sen toisiksi kiinnostavimman vaihtoehdon.
Valmistumisensa jälkeen Junnila teki autoalan töitä, mutta vaihtoi pian hommiin oriasemalle. Siellä hän työskenteli hevosenhoitajana ja pääsi seuraamaan siittolaeläinlääkärien toimintaa. Päätös alanvaihdosta ja uusiin opintoihin hakemisesta vahvistui.
– Se tuntui paljon enemmän omalta jutulta.
Suomessa eläinlääkäriksi haluavalla on vain yksi vaihtoehto, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta.
– Kaksoistutkinnossa olin suorittanut minimin ylioppilaskokeita, äidinkielen, pitkän englannin, keskipitkän ruotsin ja lyhyen matematiikan. Helsinkiin hakeakseen olisi kuitenkin tarvinnut myös fysiikan, kemian ja biologian osaamista. Kävin kerran kokeilemassa pääsykoetta, mutta se oli hyvin hankalan oloinen.
Paikan saaminen Suomesta vaikutti epätodennäköiseltä, ja muun muassa siksi Junnila suuntasi katseensa naapurimaahan. Viron eläinlääketieteellisen hakuprosessi erosi Suomen vastaavasta.
– Silloin kun hain opiskelemaan, kouluun haettiin SAT-kokeella, joka vastasi noin lukion oppimäärän biologiaa englanniksi. Se oli helpompi kuin suomalainen pääsykoe, sillä koetta varten oli mahdollisuus saada materiaaleja, joissa oli kaikki, mitä kokeessa piti osata sekä esimerkiksi valmiita harjoituskokeita. Systeemi on tosin jo ehtinyt muuttua sen jälkeen, kun itse pääsin opiskelemaan.
Ensimmäisellä hakukerralla koe peruttiin koronan vuoksi, mutta toisella kerralla tärppäsi, ja Junnila aloitti opintonsa englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa syksyllä 2021.
Neljässä vuodessa Junnila on tottunut matkustamaan Suomen ja Viron väliä. Opinnot ovat englanniksi, mutta se ei ole aiheuttanut hankaluuksia.
– Enemmän opintojen alussa minulle haasteellista oli itse opiskelu, koska en ollut aiemmin opiskellut kovin paljon. Sillä ei oikeastaan ollut mitään vaikutusta, että opinnot olivat eri kielellä ja eri maassa.
Junnilalle opintojen jännittävin osuus ovat olleet suullisesti järjestetyt tentit.
– Meillä on osa tenteistä suullisia, ja niissä on välillä vaikea miettiä keskustellessa nopeasti vastaus kysymykseen. Yhteisen äidinkielen puute tuo siihen välillä lisämaustetta. Professorit ovat kuitenkin ymmärtäväisiä ja kysyvät sitten vaikka lisäkysymyksiä eri tavalla.
Tarton kansainvälisistä eläinlääkäriopiskelijoista suuri osa on suomalaisia. Junnila kuuluu muiden opiskelukavereidensa tapaan Suomalaiset eläinlääketieteen opiskelijat Tartossa ry:hyn. Yhdistys vastaa suomalaisia ainejärjestöjä: se järjestää erilaista toimintaa ja esimerkiksi organisoi jäsenilleen opiskelijahaalarit.
– Virossa opiskelijakulttuuri on hieman erilaista. Siellä on korppeja, jotka järjestävät hieman vastaavaa toimintaa kuin Suomessa. Tapahtumissa ei rymytä haalarit päällä, vaan pukukoodi on smart casual, ja eri korpeilla on muutenkin erilaisia sääntöjä.
Kuudentena opiskeluvuonna on mahdollista valita tarkemmin, mihin aiheisiin haluaa syventyä. Kyseessä ei ole erikoistuminen vaan opintojen painotus esimerkiksi pien- tai tuotantoeläimiin, Junnila selventää.
– Hevoset ja tuotantoeläimet kiinnostavat itseäni eniten. Aiemmin hevoset ja suureläimet olivat samassa painotuksessa, mutta nyt ne ovat erikseen, joten täytyy vielä miettiä, kumman valitsen.
Valinta on luonteva maaseudulla kasvaneelle ja hevosia itsekin omistaneelle Junnilalle. Haaveissa olisi myös työllistyä Loimaan seudulle. Erityisesti kunnaneläinlääkärin virka tai sijaisuus olisi Junnilalle mieluinen.
– Ja jos töitä ei ole tässä lähellä, niin ei auta kuin etsiä kauempaa. Olen kuitenkin reissannut opintojen vuoksi Kroatiassa ja Sambiassa asti, niin ei siinä, jos täytyy Suomen sisällä matkustaa.
Kuka?
Julia Junnila
26-vuotias eläinlääketieteen opiskelija.
Kotoisin Oripäästä.
Asuu Alastarolla avopuolison ja kahden kissan, Silvian ja Sylvesterin kanssa.
Suorittanut aiemmin kaksoistutkinnon valmistuen autoalan perustutkinnosta.
Aloittaa syksyllä viidennen vuoden eläinlääkäriopinnot Eesti Maaülikoolissa Tartossa, Virossa.