– Kyllä väkeä riitti lauantainakin. Tai ainakin paikoitellen, sillä oletin, että Riihikosken vanhalla myllyllä olisi kauhea vilinä neljässä kerroksessa, mutta lauantaina oli ollut rauhallista. Sitten ihmettelin, että miksi minun pihassani oli lauantainakin ruuhkaa, järjestäjä Mona Joenperä kertoi.
– Viime vuonna oltiin ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä, kun mietittiin, että hölmöä rahdata kaikki tavarat pihoille vain yhden päivän takia.
Tapahtuman järjestäminen lohkaisi Joenperän aikataulusta leijonaosan, joten hänen omien myyntipöytiensä hinnoittelu oli vielä sunnuntainakin vähän vaiheessa. Hän uskoo monen tehneen lauantaina jopa ”liian hyviä” löytöjä, sillä aivan kaikkien käypiä hintoja ei ehtinyt millään tarkastamaan.
– Ensi vuonna keskityn vain järjestämiseen ja kiertämään kirppisrallipäivänä. Eli omaa myyntipistettä en laita, Joenperä huokaisi.
Kirppisrallin kohdemäärä on Joenperän mukaan optimaalinen, eikä sitä tulla kasvattamaan tulevaisuudessa. Kohteita oli tänä vuonna Niinijoelta Riihikoskelle saakka, mutta Joenperä toivoisi alueen hieman tiivistyvän.
– Meillä ei tule pihamäärä lisääntymään. Tänä vuonna ennakkoon ilmoittautui 12 pihaa, joten minun piti etsiä mukaan vain kahdeksan. Toivoisin yhdistysten aktivoituvan, että saataisiin kohteita enemmän Turuntien varrelle. Nyt niitä on vähän siellä sun täällä.
Lauantaina sattumalta kirppisralliin ajautuneet Anniina Likitalo ja Tomi Hyvönen heittäytyivät täysin pihojen vietäviksi. Ensimmäisenä päivänä he ehtivät kiertämään noin puolet kohteista ja sunnuntaina tarkoitus oli kiertää loput.
– Muuten ei ihmisten pihoilla tulisi käytyä, ja kun asutaan Turun lähellä, niin näitä tuntemattomia maalaismaisemia on kiva kiertää, Likitalo kertoi.
Kaksikkoa voisi jopa kuvailla kirppisrallin keskivertokävijäksi, sillä he eivät myöntäneet varsinaisesti etsivänsä mitään, mutta silti harvalta pihalta piti poistua tyhjin käsin.
– Mukana on monta sellaista juttua, mitä ei tiennyt tarvitsevansa. Aina näiltä jotain sisustukseen sopivaa löytyy.
