LOIMAAN SEUTU Hirvikanta Loimaalla ja lähiseuduilla on pysynyt tasaisena, mutta peurojen määrä on vähentynyt rajusti. Tämä näkyy myös haettujen kaatolupien määrän putoamisena. Esimerkiksi Loimaan seudun riistanhoitoyhdistyksen alueelle peuralupia haettiin tänä vuonna 1 300, kun viime vuonna lupia oli yhteensä 1 600.
– Lupia on kuitenkin enemmän, mitä viime vuonna käytettiin (1 114 lupaa). Kokonaispottiin vaikuttaa kannan pieneneminen Kojonkulmalla ja Metsämaalla, kun noin puolet kaikista luvista on niiden seuroilla, Loimaan seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Mikko Tiainen kommentoi.
Riistanhoitoyhdistyksen alueella vaikuttaa kymmenen peura- ja kymmenen hirviporukkaa. Tiaisen mukaan lupamäärä on tippunut tasaisesti jokaisessa metsästysseurassa ja -seurueessa.
– Kaikki seurat saivat niin monta peuralupaa, mitä pyysivät. Hirvilupien kanssa piti hieman tarkemmin keskustella porukoiden kanssa.
Sama trendi näkyy Alastaron riistanhoitoyhdistyksessä, jonka alueella toimivat Alastaron ja Virttaan metsästysseurat. Peuralupia on tulevalle kaudelle 600, kun niitä viime kaudella oli käytettävissä 800. Viime kaudella seurat käyttivät 350 ja puoli lupaa, joten lupia on riittävästi tulevallekin kaudelle.
– En usko, että kaikkia lupia tullaan käyttämään. Niitä on jo muutaman vuoden ajan otettu niin, että varmasti riittää ja peurakantaa onkin viime vuosien aikana leikattu rajusti, Alastaron riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilari Puisto kertoo.
Valkohäntäpeuran kannanhoidon muutos näkyy koko Varsinais-Suomen alueella. Peurakanta on vähentynyt kauden 2021–2022 huippulukemista, ja Puiston mukaan kanta alkaa olemaan sopivalla tasolla ainakin Alastaron alueella.
– Siitä toki voi olla montaa mieltä, mutta mielestäni kanta on sopivalla tasolla. Ei pidä laskea eikä varsinkaan päästää enää nousemaan siihen mitä se oli.
Aktiivisen metsästyksen lisäksi susitilanne vaikuttaa selvästi peurakantoihin. Susien tappamien peurojen määrää on mahdoton ennakoida, mutta käytännössä sudetkin tappavat heikoimpia yksilöitä.
– Ei peurakanta huonostikaan voi, kun se tuottaa tavaraa niin hyvällä tahdilla. Hyvin pieniä peurat kyllä ovat ja niiden kokoa pitäisi kipeästi saada isommaksi. Se vaan ei tapahdu hetkessä, Tiainen pohtii.
Susien vaikutus näkyy vahvemmin Humppilan ja Punkalaitumen alueilla. Jokiläänin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Janne Hakamäen mukaan susilaumat tuovat oman ongelmansa kannanhoidollisen metsästyksen suunnitteluun.
– Susi ottaa oman osansa, oli kanta korkea tai matala. Suden syömiä ei koskaan pystytä ennalta arvioimaan. Ypäjällä ja varsinkin Humppilassa peura- ja myös hirvimäärä on paikoitellen laskenut hyvinkin voimakkaasti, Hakamäki kommentoi.
Jokiläänin peuralupien kokonaismäärää pudotettiin tänä vuonna 873:een lupaan 1 035 luvasta. Riistanhoitoyhdistyksen alueella toimii metsästysseuroja Ypäjän ja Humppilan lisäksi Jokioisilta ja näiden lähialueilta.
Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen alueella peuralupien määrä putoaa 720:stä 434:ään. Toiminnanjohtaja Vesa-Matti Lindroosin mielestä peurakanta voisi olla hieman isompikin ja hän ehdotti vielä suurempaa leikkausta lupamääriin.
– Toki monen mielestä peuroja on edelleen liikaa, eli riippuu, keneltä asiaa kysyy. Monissa seuroissa todellisuus on yksi lupa per metsästäjä ja on sitten näkemysasia, että onko taso riittävä, Lindroos pohtii.
Punkalaitumen alueella on tehty havaintoja viidestä susilaumasta, joissa yhteensä susia on noin 20–30. Vaikkei sudet jatkuvasti samalla tontilla majailekaan, niin niihin törmääminen on yleistä.
– Käytännössä kun koiran päästää metsään, niin sillä on mahdollisuus törmätä suteen.
Susimäärän kasvu onkin vähentänyt huomattavasti metsästyskoirien kouluttamista. Toistaiseksi metsästäjillä on riittävästi taidokkaita koiria, mutta niiden määrä vähenee vääjäämättä.
– Peura-ajureita on ihan hyvin riittänyt. Hyväkin tietysti, kun esimerkiksi kolaripeuroja haetaan, että on toimivia koiria. Itse en hirvikoiramiehenä laita koiria täällä metsään ollenkaan, vaan niiden kanssa käydään sitten pohjoisessa, Puisto kertoo.
Peurakannan pieneneminen näkyy metsästäjien arjessa siinä, että nykyään peurojakin saa oikeasti metsästää. Jokaisen riistanhoitoyhdistyksen edustaja on samaa mieltä siitä, että muutaman vuoden takaiset helpot riistapäivät ovat takanapäin. Eikä se ole pelkästään huono asia.
– Nykyään peuraakin pitää ihan metsästää, eikä voi vain mennä koppiin ja lähteä puolen tunnin päästä saaliin kanssa pois. Ja metsästäminen vain vaikeutuu kauden edetessä, Lindroos uskoo.
Kaatolupamäärät kaudelle 2025–2026
Loimaan seudun riistanhoitoyhdistys
Valkohäntäpeura 1 300 lupaa (kaudella 2024–2025 1 600 lupaa)
Hirvi 36 (40)
Alastaron Riistanhoitoyhdistys
Valkohäntäpeura 600 (800)
Hirvi 14 (10)
Punkalaitumen Riistanhoitoyhdistys
Valkohäntäpeura 434 (720)
Hirvi 35 (34)
Jokiläänin riistanhoitoyhdistys
Humppilan Repo ry
Valkohäntäpeura 130
Hirvi 2 urosta ja 2 vasaa
Metsästysyhdistys Peura ry
Valkohäntäpeura 60
Hirvi 2 urosta ja 2 vasaa
Ypäjän riistamiehet ry
Valkohäntäpeura 300
Hirvi 4 urosta, 3 naarasta ja 8 vasaa
Hirven metsästyskausi alkaa pellolta vahtimalla 1. syyskuuta ja ajometsästys 11. lokakuuta.
Hirven metsästyskausi päättyy 15. tammikuuta 2026.
Valkohäntäpeuran metsästys vahtimalla alkaa 1. syyskuuta ja ajometsästys 27. syyskuuta.
Valkohäntäpeuran metsästyskausi päättyy 15. helmikuuta 2026.