– Monta hyvää aloitetta, jopa keskustapuolueen aloite oli hyvä, Timo Tamminen (sd.) sanaili Loimaan kaupunginvaltuuston käymässä valtuustoaloitteiden lähetekeskustelussa.
Ryhmät olivat käyttäneet kesäviikot ideointiin ja toivat valtuustokauden toiseen kokoukseen peräti seitsemän aloitetta. Useat niistä olivat uusvanhoja, keskustelussa tosin huomautettiin.
Meidän Loimaa -ryhmän aloitteen mukaan liikennepuistosta saataisiin varhaiskasvatukselle, alakouluille ja perheille liikunnallinen oppimisen paikka.
– Samalla voidaan osaltaan parantaa paikkakunnan pito- ja vetovoimaa. Alueelle tarvitaan asvaltoitu ”katuverkko”, joka sisältää liikenneympyrän ja ehkä jopa liikennevalot. Lisäksi tarvitaan esteetön wc ja kävijöiden parkkipaikka. Kunnolla tehtynä puiston budjetti olisi noin 200 000 euroa. Rahoitukseen on muissa kunnissa saatu hankerahaa, liikuntapaikkatukea ja yrityssponsorointia, aloite toteaa.
– Taisi olla osallistuvan budjetoinnin ehdotuksissa aikoinaan, kun eräs kaupunkilainen ehdotti liikennepuistoa, Timo Tamminen pohti aloitetta lasten liikennepuistosta ja toivoi siihen saatavan paljon rahaa jostain muualta.
– Kaupunki ei varmaan kahtasataatuhatta euroa pysty siihen satsaamaan.
Laura Lähteenmäki-Ojala (sd.) kiitteli puistoa hyväksi ideaksi, mutta sanoi, että kaupungilla on monta leikkipuistoa ja päiväkodin pihaa, joita voi hyödyntää.
– Tulossa myös kaksi kohdetta lapsille, hän viittasi keväällä osallistuvan budjetoinnin äänestyksen keväällä voittaneeseen Lasten Harjuun ( LL 2.6.) ja taaperoikäisille tarkoitettuun puistoon ( LL 16.8.).
Hän toivoi kaikenikäisten huomioimista, esimerkiksi nuorilla ei hänen mukaansa ole kunnollisia ja turvallisia kohtaamispaikkoja.
– Näihin olisi syytä panostaa, jotta pystytään pitämään huolta nuorista. Koulu-uupumus ja mielenterveyshaasteet lisääntyvät.
Matti Ylitalo (ml.) sanoi, ettei liikennepuiston tarvitse poissulkea nuorisotilojen kunnostusta.
– Toivottavasti puistoon saataisiin muuta rahoitusta.
Keskustan ja kristillisdemokraattien ryhmän aloitteen mukaan Loimijoen virkistyskäyttöä tulisi edistää toteuttamalla sitä koskeva oma ohjelma osana kaupungin strategiaa tällä vaalikaudella.
– Kaupunkilaisten toiveita on huomioitu kaavoituksessa, uimapaikkoja on lisätty ja Loimijoen rantapuiston rakentaminen on ensimmäisessä vaiheessa. Hirvikosken luonnonmukaistamiseen tähtäävä pohjapatohanke on edennyt suunnittelussa ja toteutus on mahdollinen ensi tai seuraavana vuonna. Sen rahoitus on tärkeää selvittää kokonaan. Loimaan kaupunki voisi tarvittaessa ja Vesikosken ja Vuolteen patojen omistajien niin halutessa olla yhteistyössä myös näiden koskien mahdollisen ennallistamisen selvittämisessä, aloitteessa todetaan.
Marke Tissari (sd.) muistutti, että kaikesta pitää olla kunnon suunnitelmat, joita viranhaltijoiden kanssa yhdessä valmistellaan ja esimerkiksi valtuustoaloitteilla niitä ei tulisi ohitella.
Olavi Suominen (kok.) muisteli puolestaan miten monta aloitetta onkaan mahdettu tehdä Loimijokeen liittyen esimerkiksi kaupungin ydikeskustaa ja Nahin aluetta koskien.
– Samanlaisen Loimijokea koskeneen aloitteen, minkä keskusta teki nyt, kokoomus teki viime vaalikaudella ja se ei johtanut mihinkään. Toivottavasti aloitteet johtavat johonkin, eikä kohta ilmoiteta, että ne on loppuunkäsitelty, eikä ole tehty mitään.
Loimijoen arvo pitää hänestä ymmärtää.
– Mennään sitten vaikka Forssaan ja Huittisiin katsomaan, miten ne ovat hyödyntäneet Loimijokea.
Kotihoidontuen kuntalisä alle 3-vuotiaille kotona hoidettaville lapsille kokeiluluontoisesti vuosien 2026–2029 ajaksi, Meidän Loimaa esittää aloitteessaan, jonka mukaan kotihoidontuen kuntalisällä voidaan tarjota perheille paremmat mahdollisuudet valita lapsensa hoidon aloittamisen ajankohta varhaiskasvatuksessa.
– Tämä sopii myös kaupungin strategisiin kärkihankkeisiin ja lisää Loimaan houkuttelevuutta lapsiperheiden silmissä. Osassa naapurikunnista lisä on jo käytössä.
Laura Lähteenmäki-Ojalan mukaan kuntalisän sijaan olisi tärkeämpää pohtia varhaiskasvatusmaksujen suuruutta tai miettiä panostamista joko perhepäivähoitoon tai ryhmäperhepäivähoitoon, jos koetaan, että päiväkoti ei ole pienimmille lapsille oikea paikka.
– Muutamia vuosia sitten tehdyn tutkimuksen mukaan tuen nostaminen kuntalisän avulla vaikutti lapsiin neuvolan kognitiivisissa testeissä niin, että keskimäärin he saivat varhaiskasvatuksen piirissä olleita ikätovereitaan huonompia tuloksia, hän kertoi ja muistutti, että perhevapaauudistuksesta huolimatta äidit käyttävät edelleen suurimman osan perhevapaista ja sillä on suuri vaikutus heidän palkka- ja urakehitykseensä sekä eläkekertymäänsä.
Ilkka Uusitalo (kesk+kd.) toi esiin ristiriitaisen tutkimusnäytön.
– Kuntalisä vaikuttaa naisten työelämään osallistumiseen, mutta luo tutkimusten mukaan mielikuvaa hyvästä kunnasta ja sitouttaa lapsiperheitä kotikuntaan.
Matti Ylitalo oli myös lukenut kannanottoja siitä, minkä verran kotihoito vai vaikuttaa lasten kehitykseen.
– Vaikutus keskittyy suurempiin kaupunkeihin, joissa on isommat ryhmät maahanmuuttajataistaista väkeä, jotka sitten mielellään pitävät lapsensa kotona ja näissä tapauksissa kehitys ainakin kielellisesti voi olla vaikeampaa. Loimaalla se ei luultavasti ole iso ongelma.
Vasemmistoliitto esitti aloitteessaan, että Loimaan kaupungin metsissä luovuttaisiin avohakkuista ja siirryttäisiin jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon, sillä avohakkuut vaikuttavat ryhmän mukaan oleellisesti alueen lajistoon, vesitalouteen ja metsien virkistyskäyttöön.
Marke Tissari muisteli kaupungin päivittäneen metsänhoitosuunnitelmansa viime valtuustokaudella, mutta Maarit Koivisto (vas.) totesi, ettei siinä itse asiassa suoranaisesti oteta kantaa siihen.
– Teimme aiemmalla kaudella samasta asiasta aloitteen, jonka vastauksessa suunnitelman luvattiin ottavan avohakkuisiin kantaa, hän viittasi vuoteen 2032 asti voimassa olevaan paperiin.
Matti Ylitalo kiitteli aloitetta erinomaiseksi, mutta toivoi siihen pieniä ”pehmennyksiä”.
– Kaupungilla on suuria maa-alueita, muistaakseni 200–300 hehtaaria Virttaalla, joka on kovapohjaista männikköä, jossa voi tehdä lähes mitä tahansa tuhoamatta muiden puiden juuria. Jos on kovin pehmeää pohjaa, avohakkuita voi olla kokonaan vaikea välttää, mutta sielläkin voi tehdä pehmeämpiä toimia suurten kertahakkuiden sijaan.
Kaupungin täytyisi hoitaa ydinkeskustassa olevia puistomaisia alueita, Olavi Suominen penäsi.
– Juvan alueella metsikkö on niin tiheää, että se ei ole enää hiilinielu, vaan hiililähde. Sama juttu on niinsanotussa Urheilupuistossa. Ei mennä isolla metsäkoneella, vaan niin että metsänpohja pysyy hyvänä.
– Kouluikäisten kunto ja liikkuminen on valtakunnallisissa testeissä havaittu maan keskiarvoa heikommaksi. Seurat huolehtivat aktiivisista lapsista ja nuorista monet osallistuvat jopa usean eri lajin harjoituksiin seuroissa, muiden kohdalla liikkuminen jää helposti kovin vähälle, Meidän Loimaa -ryhmä pohjustaa aloitettaan, jonka mukaan sivistyspalvelukeskuksessa tulisi selvittää mahdollisuudet lisätä koululiikuntaa tunti viikossa.
Koulut ovat aloitteen mukaan ainoa paikka, missä tavoitetaan koko ikäluokka.
– Kustannuksia tästä tietysti tulee, mutta ne voidaan tulevaisuudessa saada korkojen kanssa takaisin, jos muutamakin ongelmatapaus vaihtaa aktiivisten leiriin.
Laura Lähteenmäki-Ojala näki parempana käyttää tunti yleisiin laji- tai harrastuskokeiluihin, jotta jokainen nuori voisi löytää oman lajin, harrastuksen ja porukan, mistä löytyisi myös mielen hyvinvointia ja omaehtoinen ilo harrastamiseen.
– Koululiikunnan lisääminen ei kannusta niitä henkilöitä lisäämään liikuntaa, jotka eivät siitä ennestään nauti tai jo harrasta liikuntaa, vaan ajaa kauemmas liikunnan ilosta, hän arveli.
– Perusopetus on lapsia kuormittavaa, ja liikunnan tiedetään antavan voimavaroja, Ilkka Uusitalo kannatti lisätuntia liikunnalle.
Koululiikunnan ”kauheudesta” on opettajien kanssa monesti keskusteltu, suunnistusaktiivinakin tunnettu Matti Ylitalo kertoi.
– Minkä takia suunnistus esimerkiksi aloitetaan aina lokakuussa, kun tulee rankkasadekausi. Olemme Jankon puolesta vapaaehtoisia tulemaan avustajiksi huhtikuun aurinkoisina päivinä, kun kaikki on kaunista ja vihreää.
Hän korostikin, että hyvin hoidettuna liikunnan lisäopetuksesta olisi hyötyä.
Vammaisneuvostoa valtuustossa edustanut Mimosa Helander muistutti esteettömyydestä.
– Se pitää ottaa huomioon niin silloin, jos lisätään liikuntaa kouluissa kuin lasten liikennepuiston rakentamisessa muutenkin kuin wc-tilan suhteen, hän kommentoi aloitteita.
Sosialidemokraattien aloitteessa esitettiin, että Loimaan kaupungille tulee laatia kulttuurisuunnitelma, jossa tulisi tarkastella kulttuuripaikkojen, kulttuuripalveluiden nykytilaa ja kehittämistarpeita, tulevien vuosien suunnittelua ja investointitarpeita sekä kulttuurialan ammattilaisten asemaa kaupungissa työntekijöinä ja kulttuurintuottajina.
Ryhmän mielestä palveluiden saatavuus ja saavutettavuus tulisi turvata muuttuvassa väestörakenteessa ja sen tekemässä toisessa aloitteessa ehdotetaankin laadittavaksi turvaamisen tiekarttaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
– Loimaan väestömäärä on vähenemässä lähes 2000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä, samalla kun huoltosuhde kasvaa. Tämä kehitys haastaa kunnan elinvoiman ja asukkaiden arjen sujuvuuden. Suurin huolenaihe on, että palvelut karkaisivat kuntalaisten ulottumattomiin.