Virttaalla kerättiin lähes 160 nimeä vastustamaan kylätietä

0
Mira Heikkilä ja Ossi Koski havainnollistavat, miten vaaralliseksi tilanne voi muuttua, jos tie muutetaan yksikaistaiseksi kylätieksi. Jos kurvissa tulee toinen ajoneuvo yllättäen ylinopeutta vastaan ja reunassa polkee pyöräilijä, kuka silloin väistää ja mihin. SARI HOLAPPA

LOIMAA/VIRTTAA Virttaalla on parin viikon aikana kerätty 158 nimeä vastustamaan Varsinais-Suomen Ely-keskuksen suunnitelmia muuttaa Virttaanraitti niin sanotuksi kylätieksi. Suurin osa allekirjoittaneista on paikallisia asukkaita, mutta mukana on myös vapaa-ajanasukkaita sekä muita tienkäyttäjiä. Virttaalla on asukkaita noin 450.

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen tiedotteen mukaan se on valinnut viisi kylätiekohdetta toteutettavaksi vuonna 2025. Virttaan lisäksi kyläteitä tulisi syksyn aikana Raumalle, Somerolle, Saloon ja Maskuun. Aiemmin kylätie on toteutettu muun muassa Mathildedalissa.

Kylätiellä pyritään parantamaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta laskemalla tienopeutta 30 km/tuntiin sekä leventämällä pientareita ajoviivamaalauksien avulla. Moottoriajoneuvoille jäisi vain yksi kaista, joka kulkisi tien keskellä. Kohtaamistilanteessa molemmat ajoneuvot väistäisivät tilapäisesti pientareelle.

Mira Heikkilä, Ossi Koski ja kuvasta puuttuva Teuvo Perämäki ovat keränneet nimilistaan 158 nimeä. Allekirjoittaneet vastustavat Varsinais-Suomen Ely-keskuksen hanketta, jossa Virttaanraitti muutettaisiin yksikaistaiseksi ja leveäpientareiseksi kylätieksi.

Nimilistaa keräämässä ollut Ossi Koski ei ymmärrä hankkeen järkevyyttä. Hän ihmettelee, miksi jotain pitää muuttaa, missä ei ole alun alkaenkaan ollut vikaa.

– Olen täällä syntynyt ja kulkenut Virttaanraittia koko ikäni, eikä täällä ole montaa onnettomuutta sattunut, hän kummastelee kesäkuun loppupuolella paljastunutta suunnitelmaa.

Samaa mieltä Kosken kanssa on Mira Heikkilä, joka on hoitanut paperityöt ja asioinnin Ely-keskuksen suuntaan. Hän korostaa olevansa mukana yksityishenkilönä, vaikka toimiikin kyläyhdistyksen puheenjohtajana.

Kun Koski ja toinen nimenkerääjä Teuvo Perämäki ovat jutelleet ihmisten kanssa, kyläläiset ovat pikemminkin olleet sitä mieltä, että turvallisuus heikkenee, kun ajoneuvoille jätetään vain yksi kaista.

– Varsinkin, jos tullaan mutkan takaa ylinopeutta ja pientareella on vielä pyöräilijä, niin kumpi siinä väistää ja mihin.

Heikkilä kertoo kulkeneensa tietä pitkin paljon myös lastenvaunujen kanssa, eikä hän ole ikinä kokenut sitä vaaralliseksi. Hän ei myöskään usko, että nopeusrajoituksen laskeminen 40 km/tunnista 30:een lisäisi turvallisuutta. Suurempi ongelma on hänen mielestään sellaiset kuljettajat, jotka kaahaavat nopeusrajoituksista piittaamatta tai alkoholin vaikutuksen alaisina.

– Eihän täällä ole ollut mitään valvontaa vuosikymmeniin, niin mitä nopeusrajoituksen alentaminen auttaisi?

Yhdistelmäajoneuvoa ammatikseen ajava Heikkilä ei pidä uudistusta järkevänä myöskään oman ammattikuntansa kannalta.

Mira Heikkilä ja Ossi Koski ihmettelevät, miksi hyvää ja turvallista maantietä pitää mennä muuttamaan. He eivät myöskään usko, että kylätie toisi Virttaalle mitään lisäarvoa.

– Kapea ajoväylä hankaloittaa liikkumista. Tästä ovat huomauttaneet myös sellaiset yrittäjät, joilla liikkuu raitilla isoja ajoneuvoja tai maatalouskoneita.

Oman ongelmansa tielle toisi Kosken mukaan myös talviaika, jolloin viivat peittyvät helposti lumen alle.

– Tämä ei ole tie, joka aurataan ensimmäisenä. Mennäänkö talvella sitten taas vanhojen sääntöjen mukaan?

Ennemmin Koski ja Heikkilä näkisivät, että Virttaanraittia tulisi uudistaa muuten.

– Aloitettaisiin esimerkiksi uudesta asfaltista, koska nykyinen on jo paikoin huonossa kunnossa.

Hanketta vetänyt Varsinais-Suomen Ely-keskuksen projektipäällikkö Vesa-Matti Eura sanoo olleensa yllättynyt siitä, miten voimakasta vastustusta kylätie on aiheuttanut Virttaalla. Hän kuitenkin sanoo, että myös toisenlaisia näkemyksiä on.

– Olen keskustellut asiasta heinäkuussa kahteen suuntaan, ja sellainenkin näkemys on, että tämä on hyvä asia.

Eura toteaa, että keskusteluja jatketaan osapuolien kanssa, koska kylätiehen on otettu näin voimakkaasti kantaa.

Euran mukaan Virttaa valikoitui mukaan kylämäisen ympäristönsä vuoksi. Lisäksi on katsottu, että se palvelisi pyöräilymatkailua, jollaiseen kylällä olisi potentiaalia.

– Meidän kokemuksemme mukaan kylätie sopisi juuri tällaiseen paikkaan.

Alun perin kylätieselvityksessä oli mukana 60 varsinaissuomalaista kohdetta, mistä mukaan valittiin kuusi. Yksi kuitenkin hylättiin.

Eura näkee, että kylätien avulla Virttaan liikenneympäristö saataisiin selkeämmäksi, sillä nyt maantiellä on melko laajoja liittymispisteitä. Esimerkkinä hän mainitsee kyläkaupan alueen.

– Tiemaalauksilla pystyttäisiin osoittamaan selkeämmin, mistä tielle liityttäisiin.

Lisäksi selkeät aloituspisteet viestisivät autoilijalle, että hän saapuu kylätielle, jossa ajetaan rauhallisemmin. Myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden piennaralueet levenisivät huomattavasti. Ajoneuvojen kohdatessa molemmat väistäisivät.

– Nykyinen tieliikennelaki antaa mahdollisuuden, että sulkuviivan saa ylittää.

Uutta asfalttia Eura ei kuitenkaan tämän hankkeen yhteyteen lupaa. Hän sanoo, että sen on katsottu olevan riittävän hyväkuntoinen.

Virttaan kylätien kustannusarvio on 11 400 euroa.

Fakta

Mikä kylätie?

Kylätiellä autoille on varattu normaalia kapeampi ajorata ja tien molemmilla puolilla on leveämmät pientareet jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Moottoriajoneuvot ajavat tien keskellä, ja kohtaamistilanteessa autot väistävät tilapäisesti pientareelle.

Kylätiet varustetaan tärinäraidoilla ja reunaviivoilla, jotka ohjaavat autoilijoita pysymään omalla ajokaistallaan.

Kylätien tavoitteena on parantaa kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteita sekä liikenneturvallisuutta kustannustehokkaasti.

Virttaan kylätie olisi 1,5 kilometriä pitkä.

Lähde: Varsinais-Suomen Ely-keskus

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän