LOIMAA/KAUHANOJA
Loimaan 104 uudesta ekaluokkalaisesta seitsemän aloittaa Kauhanojan koulussa. Viime vuonna eskarilaisten lukumäärä oli myös seitsemän, mutta yksi Liina Valtosen koulukavereista vaihtuu.
– Camilla on ehkä paras kaverini koulusta, ja siellä on paljon tuttuja ylemmillä luokillakin, Liina kertoo.
Koulun aloitus on joskus hyvinkin jännittävää, mutta ei Kauhanojalla. Tai ainakaan Liinalla, sillä hän on käynyt koulun tiloissa jo 2,5-vuotiaasta päiväkotilaisesta lähtien. Ykköset ja kakkoset opiskelevat samassa ryhmässä, ja vuotta vanhemmistakin kaikki ovat ennestään tuttuja.
Vitosluokalle on menossa myös yksi kohtalaisen tuttu kaveri.
– Isoveli ärsyttävä Leo.
Leosta puhuttaessa ääni kellossa kuitenkin muuttuu nopeasti, sillä vitoset ovat ykkösten kummioppilaita, ja Liinan toiveena onkin saada Leo kummiksi, vaikka joskus ärsyttävä osaisikin olla.
Kouluruoka on myös tuttua jo vuosien ajalta. ”Kumiperunoita” ei onneksi ole aivan joka päivä, vaan koulussa on ainakin kolme tosi hyvää ruokaa: kananugetit, uunimakkara sekä pasta ja jauhelihakastike.
Lempiruuat saavat jo lähes veden kielelle, mutta inhokkiruoka vie ajatukset kohti leipätiskiä.
– Pahinta ruokaa on kasvispastavuoka, se on ihan kauheata. Jos on jotain sellaista ruokaa, mistä en ollenkaan tykkää, niin syön tyyliin viisi leipää ja pärjään sillä päivän.
Matka koululle ei ole kuin 800 metriä pitkä, mutta vaaralliseksi luokitellun Hämeentien ylityksen vuoksi Liina taittaa koulumatkansa taksin kyydissä. Vaikka koulukyytiä ja Päivi-opea myöten lähes kaikki Kauhanojan koululla onkin Liinalle entuudestaan tuttua, niin jotain uuttakin peruskoulu tuo tullessaan.
– Koulussa tulee vain läksyjä ja ne eivät ole kivoja. Välitunneilla ei ehdi leikkimään riittävästi, mutta karusellissa ehtii olemaan sen koko 15 minuuttia.
Läksyjen kanssa toki helpottaa se, että Liina osaa jo lukea sujuvasti, eikä kirjoittamisenkaan kanssa ole hankaluuksia. Kesällä lukemista on harjoiteltu muun muassa Rambon talli -kirjasarjan avulla, ja Liina odottaakin innoissaan lokakuussa ilmestyvää uutta osaa.
– Matikkakunkku -puhelinpelillä olen pelannut kertolaskujakin ainakin kaksi tai kolme erää, mutta sitten niistä alkaa tulla vähän outoja.
Muista aineista innokasta piirtäjää innostaa eniten kuvaamataito ja liikunta. Liinan harrastuksetkin tukevat lempiaineita, sillä hän aloittaa syksyllä kuvataidekoulun ja jatkaa voimisteluharrastusta.
– Voimistelu on… rankkaa, Liina huokaisee, lähtee nurmikolle esittelemään voimistelutemppuja ja antaa vanhempien hoitaa loppuhaastattelun.
Vanhemmat , eli Johannes Valtonen ja Alli Rissanen osaavatkin kertoa hieman kodin ja koulun välisestä historiasta. Liinan ja isoveli Leon koulureitti on tuttu ainakin neljän sukupolven ajalta. Isä Johanneksen koulutaipaleen alusta on itse asiassa jäänyt Loimaan Lehden arkistoihin muistoksi juttu otsikolla ”Johannes menee kouluun” ( LL 15.8.1987).
Isällä aikanaan sininen koulureppu oli hankittu jo musiikkileikkikoulua varten. Liinan pinkki kukkakoristeltu reppu tarttui mukaan kesän Tanskan lomalta.
Reppuun on jo pakattuna penaali, koulukengät, lukujärjestys ja oma taideteoskin. Niiden kanssa lienee Liinankin hyvä lähteä seuraamaan isoveljen, isän ja vielä isääkin vanhempien sukupolvien jalanjälkiä.
