Kun tietää peruspelisäännöt, netissä on turvallista liikkua.
– Ei ilman ajokorttia voi lähteä liikenteeseenkään, projektikoordinaattori Jaana Savolainen sanoo.
Hän työskentelee Kuluttajaliiton Huijausinfoa selkeällä kielellä -hankkeessa.
Viime vuonna rikolliset saivat digihuijausten ansiosta Suomessa yli sata miljoonaa euroa rikoshyötynä.
Luku tulee tästä vielä nousemaan tulevina vuosina, Jaana Savolainen povaa ja toteaa, että huijaukset ovat yhä ammattimaisempia ja asialla on ulkomainen järjestäytynyt rikollisuus.
– Finanssialan mukaan 39 prosenttia rahoista saatiin takaisin.
Kateisiin jäi siis yli 60 miljoonaa euroa.
Usein huijarit vetoavat yhteydenotoissaan kiireeseen – viesteissä voidaan puhua ”viimeisestä muistutuksesta” tai uhkaillaan vaikkapa maksuhäiriömerkinnän olevan tulossa.
Kiireessä ja aikapaineen alla ei aina sitten ehdi tehdä järkeviä päätöksiä.
Huijausviestejä tulee Jaana Savolaisen mukaan sykäyksittäin niin sähköposteina, tekstiviesteinä kuin Whatsapp-viesteinä.
– Kannattaa muistaa, että poliisi ei lähetä sakoista ilmoituksia viesteinä ja verottajakaan ei lähesty kansalaista tekstarilla tai sähköpostilla.
Mobiilivarmenne on turvallinen tunnistautumis- ja kirjautumisväline, mutta verkkopankkiinkin on turvallista kirjautua, jos tekee sen pankin mobiilisovelluksen kautta tai klikkaamalla laitteeseensa itse tallentamaansa kirjanmerkkiä – tai kirjoittamalla oikeaksi varmistetun nettiosoitteen itse selaimen osoiteriville.
– Älä kirjaudu mainoksen, sähköpostin tai tekstiviestillä tulleen linkin kautta.
Hakukone on hyvä palvelija, mutta huono asiointipalveluun mennessä.
Se hakee kaikki sivustot, joissa hakusana esiintyy, mutta ylimmäiseksi ei ehkä päädy oikea ja aito sivusto.
– Rikolliset ostavat mainostilaa ja saavat luomansa sivuston ensimmäiseksi.
Jos tarjous on liian hyvä ollakseen totta, se yleensä on – ja voi samalla olla vihje huijauksesta.
– Sosiaalisessa mediassa tulee vastaan paljon näitä, että 500 euron toppatakin saa vaikka 39 euron hintaan, hän viittaa valeverkkokauppoihin.
Niissäkin asiakasta ajetaan tekemään ostopäätös kiireellä, kun tarjous on voimassa vain lyhyen ajan. Myös tuotteiden loppumisella pelotellaan.
– Kuvat näyttävät kuvapankista otetuilta tai tekoälyllä tehdyiltä.
Verkko-osoitteeseen kannattaa kiinnittää huomiota myös verkkokaupoilla.
– Ne voivat olla tyyliä huippukauppasuomi.online, mutta vaikka osoite olisi .fi-päätteinen, se ei koskaan takaa kaupan luotettavuutta.
Keskustelupalstoilta netistä voi tutkailla, mitä muut asiakkaat kaupasta puhuvat – mutta kannattaa muistaa, että liian kehuvat mielipiteet voivat nekin olla tekaistuja ja tehtailtuja.
– Valeverkkokaupat mainostavat sosiaalisessa mediassa tunteisiin vetoavasti tarinoilla, mutta maksettu mainos ei vielä takaa siellä mainostajan luotettavuutta.
Valikoimakin voi paljastaa kaupan valeeksi.
– Piimää, popcornia ja porakoneita ja vaikka punainen traktori, hän listaa epäilyttävän laajaa tuotevalikoimaa ja kehottaa myös tarkistamaan, ovatko palautusehdot kuluttajansuojalain mukaiset ja että kaupan yhteystiedot eivät ole epäselvät tai puutteelliset.
– Monissa valeverkkokaupoissa palautus on tehty vaikeaksi.
Turvaa maksamiseen saa maksamalla ostokset luottokortilla tai laskulla.
– Lasku antaa aikaa, etkä maksa tuotteesta ennen kuin olet sen saanut.
Huijauspuheluissa voidaan esiintyä ällistyttävän suurituottoisten sijoitusten myyjinä tai mikrotukihenkilöinä, jotka pyyytävät päästä asentamaan koneellesi etätukiohjelmia. Ne kuitenkin kaappaavat koneen ja usein paljon muutakin.
Osa huijareista esiintyy valeviranomaisina ja väittää olevansa poliisista tai soittavansa pankin pääkonttorilta. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos poliisi sanoo puhelimessa tarvitsevansa vaikkapa pankkitunnukset.
– Poliisi ei yksin pääse pankkijärjestelmiin ja pankin turvallisuusosaston virkailija pääsee näkemään asiakastilin tietoja tarvittaessa ilman tunnuksia, eli hän ei tarvitse tunnuksia puhelimessa.
Me suomalaiset olemme tosi kilttejä, Jaana Savolainen sanoo.
– Näille tyypeille voi kuitenkin lyödä luurin korvaan, eikä tarvitse miettiä tyylipisteitä, hän toteaa, mutta muistuttaa, että aidot puhelinmyyjät tekevät työtään, ja he ovat eri asia.
Romanssihuijarit ovat luku sinänsä. He tarinoivat vaikka mitä ja väittävät yleensä olevansa kovinkin varoissaan. Silti he tarvitsevat milloin minkäkin epäonnisen sattumuksen vuoksi rahaa lainaksi vaikka lentolippuihin tai maksaakseen äitinsä tai lapsensa sairaalalaskuja.
Rahan viemisen ohella he saattavat sekoittaa huijattavansa muut ihmissuhteet ja jos romanssihuijaria epäilee, hän saattaa esittää loukkaantunutta ja alkaa syyllistää, että eikö häntä enää rakasteta.
– Tarkista uuden nettituttavuuden taustat ja mieti, miksi joku tuntematon pyytää kaveriksi.
Muista!
Ole tarkkana!
Älä klikkaa epäilyttäviä linkkejä – aidoissa saapumisilmoituksissa tai pankkien viesteissä ei ole linkkejä. Ja jos onkin, niin niissä ei kysytä henkilö- tai pankkitunnuksia.
Tarkista nettiosoite. Huijarit saattavat tekaista aidonnäköiset nettisivut, joiden osoite saattaa olla ”melkein” oikein (vero.fi onkin vero-fi).
Ole kielipoliisi! Jos yritys ei osaa kirjoittaa omaa nimeään tai sanoja oikein viesteissään, siinä on luultavasti muutakin hämärää.
Tarkkaile myös sanavalintoja – miten Kela tai poliisi oikeasti viesteissä puhuisi? Joskus viestien kielen kömpelyys johtuu siitä, että niitä käännetään kielestä toiseen käännösohjelmilla.
On tärkeää vaihtaa salasanaa ja käyttää eri salasanoja eri palveluissa.