Tapahtumassa kuultiin järjestöjen esittelyjä, musiikkia ja paneelikeskustelu, jossa kaupungin, yrittäjien ja järjestöjen edustajat keskustelivat esteettömyydestä.
Avajaissanat lausunut Loimaan kaupungin vammaisneuvoston puheenjohtaja Oili Saarikko oli tyytyväinen panelistien määrään, mutta seuraajia hän olisi kaivannut paikalle enemmän. Ymmärrys esteettömyyden merkityksestä on kasvanut ja kynnykset yhteistyöstä eri tahojen kanssa ovat madaltuneet. Töitä on kuitenkin yhä tehtävänä.
– Tuntuu siltä, että aina on jotain seurauksia, kun pidetään asiaa esillä. Loimaalla ollaan herätty esteettömyydenkin suhteen ja vammaisneuvosto on päässyt muun muassa valtuuston kokouksiin, hyvinvointitoimikuntaan ja liikenneturvallisuustyöryhmään, Saarikko kiitteli.
Paneelikeskustelussa yhdistyksistä mukana olivat Eija Talvitie (Loimaan seudun Reumayhdistys), Tarja Vasama (Lounais-Suomen Avustajakeskus), Tiina Haapanen (Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset) sekä Eila Nummila (Vammaisneuvosto). Paneelissa kaupungin edustajina olivat liikunnanohjaaja Tarja Mäki, kaupungininsinööri Osmo Hongisto, turvallisuuspäällikkö Esa Aronoja ja tekninen johtaja Antti Korte. Yrityspuolta edustivat keilahallin Lasse Laaksovirta, taksiyrittäjä Hannes Huhtala sekä Markku Helander .
Tapahtuman juontaja Timo Tamminen veti myös paneelikeskustelun. Panelisteilta kysyttiin muun muassa mitä esteettömyys merkitsee. Panelistit kertoivat, ettei pelkkä liikkumisen esteettömyys riitä. Lisäksi pitää huomioida esimerkiksi näkö- ja kuulovammaiset sekä aistiherkät ihmiset.
– Esteettömyys on myös itsemääräämisoikeutta vammaiselle. Eli sillä mahdollistetaan omaehtoinen toiminta, Osmo Hongisto pohti.
– Ei kellään ole koskaan niin kiire, ettei toista kerkeä auttamaan, Markku Helander julisti ja toivoi esteettömyyden suhteen maalaisjärjen käyttämistä, eikä pilkuntarkkaa byrokratiaa.
Esteettömyyden parantamiseksi ihmisten tietouden ja sitä kautta tiedostamisen tulisi lisääntyä. Moni panelisteista korosti vapaaehtoistyön merkitystä ja myös sitä, että myös vammattomat ihmiset panisivat puutoskohteet merkille.
– Me vapaaehtoiset tarvitsemme teidän apuanne. Tulkaa käymään yhdistysten tapahtumissa ja katsokaa, millaista apua me tarvitsemme, Eija Talvitie kertoi.
Loimaalla järjestetyt esteettömyyskävelyt saivat kiitosta, vaikka osallistujamäärän olisi niissäkin kaivattu olleen isompi. Kaupungin edustajien mukaan esteettömyyden parantamiseen on määrärahoja ja suunnitelmia, eikä niitä ole tarkoitus vähentää.
– Entistä enemmän pitäisi ottaa niin sanotut loppukäyttäjät mukaan suunnitteluun. Sieltä saa todella arvokasta palautetta, Tiina Haapanen toivoi.
