Loimaa/Hirvikoski
– Kahdeksas vaihtoehto olisi olla tekemättä mitään, Loimaan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja hankkeen ohjausryhmässä istuva Heikki Vainio herätteli seurakuntalaisia, kun lääninrovasti Risto Leppänen oli ensin esitellyt Rova 2030 -hankkeen pohdintoja loimaalaisille kuulijoille.
Seurakuntarakenteen uudistusta suunnittelevassa hankkeessa on pohdittu rovastikunnan kuuden seurakunnan tulevaisuutta – toimitaanko itsenäisinä vai yhdessä, ja jos yhdessä, niin millä kokoonpanolla ja millä hallintomallilla.
Keskustelussa käytiin läpi muutkin mallit, mutta pohjana oli luonnos liitossopimusmallista, jossa Salo, Somero, Lieto, Paimio, Pöytyä ja Loimaa muodostaisivat yhden seurakunnan. Uudella seurakunnalla olisi yksi kirkkoherra ja yksi hallinto sekä seurakunta-alueet, ja niillä jokaisella oma johtava pappi ja aluejohtokunta.
Seurakunnnissa pidettävän kuulemiskierroksen jälkeen kirkkovaltuutetut ottavat asiaan kantaa neuvoa antavassa äänestyksessä vielä tänä syksynä ja valtuustot äänestävät uudelleen heti alkuvuodesta, jonka jälkeen asia lähtee käsittelyyn tuomiokapituliin ja sieltä kirkkohallituksen täysistuntoon.
Tällä aikataululla uusi seurakunta voisi aloittaa jo reilun vuoden päästä 1. tammikuuta 2027.
Risto Leppänen ja Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntasihteeri Mika Piittala todistivat, miksi kuitenkin ”jottain tarttis tehrä”.
Kirkon jäsenmäärä on 2000-luvulla vähentynyt 900 000 henkilön verran ja Paimion rovastikunnankin väki noin 30 000 henkilön verran.
– Kirkosta erotaan. Muuttoliike keskittää ihmisiä kaupunkeihin. Kuolleisuus on korkea, syntyvyys pieni, Risto Leppänen luetteli ja sanoi, ettei maahanmuutostakaan ole ratkaisuksi, sillä vaikka monella maahanmuuttajalla onkin kristillinen tausta, niin suunta ei välttämättä ole evankelis-luterilainen.
Kirkollisverotuotto on kasvanut viime vuosikymmenet, mutta inflaatio on syönyt rahan arvoa, eikä tuotoilla saa pidettyä yllä kiinteistökantaa ja toimintaa.
Kuudella seurakunnalla on esimerkiksi yhteensä 39 hautausmaata, joista 20 Salossa. Kiinteistöpinta-alaa niissä on yhteensä peräti 7,3 hehtaaria.
– Se on aika iso kuorma per jäsen.
Loimaan seurakunnan kiinteistöpäällikkö Anni Mainela totesi, että korjausvelkaa kiinteistöissä on laskettu olevan 99 miljoonan euron verran. Nyt tehdään kuntotarkastuksia, jotta saataisiin korjaussuunnittelu ajantasalle ja käsitys oikeasta korjaussummasta.
– Koska sitä 99 miljoonaa meillä ei ole.
Yhdistyminen ei pelastakaan esimerkiksi kaikkia seurakuntataloja, Risto Leppänen sanoi.
– Vaikeita päätöksiä on tulossa.
Sitä signaloivat valtion vähenevä rahoitus ja seurakuntien taloustilanteet. Vakavin se on Pöytyällä.
– Jos rahantulo loppuisi, seurakunnan rahavarat riittäisivät vain 29 päiväksi, Mika Piittala kuvasi.
Loimaalla ne riittäisivät yli 200 päivää ja esimerkiksi Paimiossa 891 päivää.
Seurakuntalaisia askarrutti, miten paljon itsenäisyyttä olisi hyvä säilyttää.
Tuija-Maija Arvola toivoi laajaa yhteistyötä myös lapsi- ja nuorisotyössä ja Ilkka Uusitalo pohti, että kun koulutuskuntayhtymäkin on toiminut hyvin, niin miksei seurakuntayhtymäkin voisi. Marita Lahtonen peräsi muun muassa laskelmia tulevista verotuloista, jotta seurakuntalaiset voisivat vertailla, miten Loimaa pärjäisi itsenäisenä.
– Tässä paistaa läpi 2000-luvun kuntauudistusmalli, jossa pienempiä seurakuntia teurastettiin, Timo Ristimäki arveli ja totesi, miten murheellista on, että päätös näyttää olevan tekemistä vaille valmis.
– Valtuutetut päättävät, hänelle sanottiin.
Anne Mäkelää huoletti, miten taloudelliset vastuut kannetaan liitostapauksissa ja sai vastaukseksi, että yhteisvastuullisesti.
Veli Reunanen epäili, onko ison Salon järkevä olla mukana liitosseurakuntana ja pohti, että tuntevatko ihmiset suuren seurakunnan omakseen.
FAKTA
Rova2030 suunniteltu aikataulu
Ensimmäinen seurakuntien kuulemiskierros oli keväällä ja toinen viedään läpi nyt syksyllä.
Neuvoa antava kirkkovaltuustojen äänestys loka-marraskuussa 2025.
Kirkkovaltuustojen kanta tammi-helmikuu 2026.
Mahdollinen aloitteen eteneminen tuomiokapitulin käsittelyyn maaliskuu 2026.
Mahdollinen aloitteen eteneminen tuomiokapitulista kirkkohallituksen täysistuntoon huhtikuu 2026.
Mahdollisen kirkkohallituksen seurakuntaliitospäätöksen jälkeen tuomiokapituli asettaa järjestelytoimikunnan valmistelemaan laajentuvan seurakunnan asioita.
Seurakuntavaalit pidetään joka tapauksessa 18.11.2026, mutta jos syntyy uusi seurakunta tai -yhtymä, vaalit pidetään laajennetun seurakunnan alueella.
1.1.2027 laajentunut seurakunta aloittaa toimintansa.
FAKTA
Luonnos liitossopimusmalliksi
Yksi seurakunta, jossa yksi kirkkoherra ja hallinto sekä seurakunta-alueet, joilla jokaisella oma johtava pappi ja aluejohtokunta.
Kirkkovaltuusto, jossa 45 paikkaa. Paikat valittaisiin seurakuntavaalien äänestystuloksen perusteella, eli millään alueella ei olisi kiintiöpaikkoja.
Kirkkoneuvostossa olisi edustaja joka alueelta ja lisäksi siihen kuuluisi kirkkoherra.
Aluejohtokuntien puheenjohtajilla ja johtavilla papeilla olisi läsnäolo- ja puheoikeus sekä neuvostossa että valtuustossa.
Aluejohtokunta suunnittelisi ja johtaisi seurakunnallista toimintaa alueellaan alueellisesti myönnetyn määrärahan puitteissa sekä valitsisi alueen työntekijät pappeja lukuunottamatta.