LOIMAA Tänä vuonna Loimaan kulttuurikierroksella oli mukana 32 kohdetta. Harmaasta ja suhjuisesta ilmasta huolimatta ihmisiä oli aika mukavasti liikkeellä.
Uutena kohteena mukana ollut Ateljee Ella K. toivotti kävijät tervetulleiksi tutustumaan taiteilijan työhuoneeseen ja teoksiin. Ella K työskenteli aikaisemmin kotonaan, mutta pitää ateljeeta hyvänä ratkaisuna. Oma erillinen työtila on kuitenkin eri asia kuin tehdä töitä kotona. Taiteilija oli yllättynyt ja tyytyväinen, kun koko päivälle riitti kävijöitä.
Ella K kertoi olevansa tussipiirtäjä.
– Olen kokeillut muitakin tekniikoita, mutta tussilla piirtäminen on ollut minulle jo lapsuudesta asti kaikkein luontevin tapa tehdä taidetta. Piirtäminen on pakokeino kaikesta tylsästä, siinä pääsee omaan maailmaansa.
Vesikoskitalolla riitti katseltavaa, sillä suuri osa talossa toimivista yrittäjistä ja muista vuokralaisista oli paikalla esittelemässä toimintaansa. Partiolaiset paistoivat makkaraa ja lettuja, ja sisäpihalla kuultiin myös livemusiikkia.
Talon kolmannesta kerroksesta löytyi kuvataiteilija Klaus Kopun työtila. Kopu on viihtynyt Vesikoskitalossa jo kohta 20 vuotta, ja ateljee on ollut avoinna ennenkin kulttuurikierroksen aikana.
Ystävykset Mira Paloposki ja Päivi Kaijula ihastelivat Kopun teoksia ja heidän mielestään oli upeaa päästä näkemään, minkälaista taiteilijan työtilassa on.
Kaksikko piti kulttuurikierrosta hienona tapahtumana.
– Parasta on, että tätä järjestetään ja pääsee käymään sellaisissa kohteissa, jotka muuten eivät ole auki. Verkkosivujen lista ja esittely kohteista on oikein toimiva, Paloposki kiitteli.
Kaijula puolestaan totesi, että Loimaalla on ihan valtavasti monipuolista kulttuuria ja taidetta. Herkkupalana hän mainitsi Torkvillen, jossa he olivat jo ehtineet käydä. Naiset olivat valinneet päivästä muutaman tärpin, joissa käyvät, jos suinkin ehtivät.
Alastaron Maamiesseurantalo oli jälleen mukana tapahtumassa. Sisällä oli esillä Emma Ovaskan keramiikkatöitä ja Lasipalatsin kutojien käsitöitä. Huomio kiinnittyi seinällä olevaan vuoden 1956 Alastaron Maatalousnäyttelyn mainokseen. Eija Erelä kertoi, että näyttelystä on olemassa seitsemän minuutin pituinen filmitallenne. Se löytyy Ylen Elävästä Arkistosta nimellä Maatalousnäyttely Alastarolla. Mielenkiintoinen pätkä historiaa.
Maamiesseurantalo on entinen Suojeluskunnan ampumamaja. Markku Erelä kertoi talon ja ampumaradan historiasta.
– Ensimmäinen ampumarata on otettu käyttöön 1925. Tässä talon kulmalla oli ampuma-alue, ja kivääreillä ammuttiin pellon yli kohti kalliota. Radan pituus oli 300 metriä. Kallion edessä olevaan näyttösuojaan kertyi aina vettä, joten rataa siirrettiin hiukan ja betonista valettiin uusi näyttösuoja. Viimeiset kiväärien kohdistusammunnat on suoritettu keväällä 1944. Kun Suojeluskunnat lakkautettiin, myytiin talo maamiesseuralle.
Marju Hirvonen
