LOIMAA/KAUHANOJA Voiko työpäivää aloittaa paremmin kuin lähtemällä koirien kanssa metsään aamukahville ja katselemaan teerien soidinpaikkoja? Jos Ville Kankareelta kysytään, niin ei. Vaikka päivän käynnistävälle retkelle pitäisikin painella jo aamuvarhain, niin töihin metsästä saa aivan eri tavalla virtaa kuin keittiön pöydän ja suodatinkahvin ääreltä.
– Pitkälti pääpaino on kuitenkin kierrellä kodin ympärillä, mutta varsinkin syysaamuina aamut suuntautuvat metsään päin, Kankare pohtii.
Eikä tunnelmaan vaikuta sekään, onko kahvit keitetty valmiiksi termariin. Kuitenkin optimitilanteessa kahvit keitetään retkikeittimellä. Ja ne nautitaan kuksasta.
– Minulle ainakin kahvi maistuu aika erilaiselta, kun sen eteen on vähän nähnyt vaivaa ja keittää nuotiolla tai retkikeittimellä.
Käsillä onkin aluillaan olevan ruskan myötä paras retkeilyaika. Ainakin Kankareen mielestä.
– Totta kai siinä on mieltymyseroja, mutta itselleni hienoin aika ulkoilla on pikkaisen viileä ja usvainen syysaamu. Erityisesti suoalueet kiehtovat – niissä kokee oikean erämaan tuntua, vaikka ne olisivatkin aivan lähellä kaupunkia.
Viileydestä puheen ollen; aloitteleville retkeilijöille Kankare suosittelee, että retkelle ei kannata ylipukeutua. Pieni vilu lähtiessä tasoittuu nopeasti liikkeelle lähdön jälkeen, mutta liian lämpimällä vaatetuksella tuleva hiki tekee retkeilystä helposti hieman epämiellyttävää.
Monelle retkeily on tehokas tapa nollata työpäivän rasitukset. Kankare sen sijaan on sotkenut tehokkaasti työn ja harrastuksen keskenään, sillä työpäivät kuluvat Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen Digital Waters -lippulaivahankkeen parissa.
– Siinä tehdään erityisesti vesistöihin ja jokiympäristöihin liittyvää tutkimusta. Itselläni kun on metsä- ja kaukokartoituspuolen tausta, niin tuon tutkimusryhmään mukaan tietoa erityisesti metsien kasvillisuuden ja jokiympäristön vuorovaikutuksen tutkimiseen.
Luonto oli Kankareelle tärkeä ympäristö jo lapsena, mutta teiniaikoina urheilu ja tietotekniikka nappasivat isomman palasen arjesta. Lukion jälkeen Kankare oli lähellä sotkea työnsä ja toisen harrastuksensa, kun hän lähti opiskelemaan tietotekniikkaa Tampereen teknilliseen yliopistoon. Vuoden opintojen jälkeen tuo reitti sai kuitenkin jäädä.
– Tajusin nopeasti, ettei se ole minun juttuni. Halusin työhöni konkreettisen käytännön näkökulman, että mihin sitä teknologiaa käytetään.
Oikea reitti löytyi Helsingin yliopiston metsänhoitajan opinnoista, joista Kankare valmistui vuonna 2010 ja väitteli metsätieteiden tohtoriksi vuonna 2015. Digital Waters hankkeessa Kankare aloitti viime vuoden elokuussa, jota ennen hän oli Itä-Suomen yliopistossa postdoc- ja yliopistotutkijana UNITE -lippulaiva hankkeessa.
– Nuorempana lentopallo ja muu urheilu oli ykkösjuttu, joka vei ihan täysin. Sitten kun aloitin metsäpuolen opinnot, niin into luontoharrastukseen tuli takaisin tosi vahvasti.
Eräällä kenttäkurssilla Kankare lainasi kurssikaverin järjestelmäkameraa, jonka jälkeen hän kertoo kuvausharrastuksen lähteneen hanskasta totaalisesti.
– Nykyään en lähde luontoon ilman kameraa, sillä aina, kun kamera ei ole mukana, tapahtuu jotain spektaakkelimaista. Siis sellaista, minkä olen pitkään haaveillut kuvaavani. Joku laki siinäkin on.
Kankareen luontokuviin voit tutustua tästä linkistä.
Kameran lisäksi luonnossa mukana on aina kiikarit ja hyvät eväät. Ja tietenkin se kuksa. Aloitteleville eräilijöille Kankare korostaa jalkineiden ja hyvien eväiden merkitystä.
– Niillä pääsee jo pitkälle, eikä varusteisiin tarvitse hirveitä summia panostaa. Sitten retkien pidentyessä kannattaa hommata sellaisia varusteita, jotka sopivat itselle.
Luontoharrastus nousi korona-aikana suosituksi ja vaikka joitain lieveilmiöitäkin luontobuumilla oli, niin Kankare piti luonnon suosiota hienona ilmiönä.
– Välillä ei kansallispuistojen parkkipaikoille saanut autoa mahtumaan. Oli hienoa nähdä, että ihmiset intoutuivat lähtemään luontoon, eivätkä he jääneet vain tuijottamaan ruutua kotona. Pitää myös muistaa, mitä jokaisenoikeudet oikeasti pitävät sisällään. Kesällä on aikoja, jolloin tulta ei käytännössä saa tehdä mihinkään. Myös roskat pitää aina kerätä mukaan.
Toki lähes millä vain tamineilla Kankareen mukaan varmasti pärjää lyhyemmillä retkillä, mutta retkien pidentyessä hyvien varusteiden merkitys kasvaa. Varusteiden sopivuus ja tunteminen on kaiken a ja o, sillä esimerkiksi hyvästä teltasta on aika vähän hyötyä, mikäli sitä ei osaa kasata oikein luonnossa.
Omat lapsensa Kankare on totuttanut luontoon jo vaippaikäisinä. Hän uskookin, että vaikkei luontoharrastuksen aloittaminen katso ikää, niin sinne palaaminen on vanhempana helpompaa, jos siemen on istutettu jo lapsena.
– Omien lasten kanssa olen oppinut ehkä sen verran, ettei kannata lähteä liian innokkaasti liian pitkälle reissulle. Aloittaa lyhkäisellä parin tunnin retkellä ja mukaan kunnon eväät.
Maltillinen luontostartti on tuonut eteen tilanteita, jolloin Kankareen lapset ovat itse ehdottaneet lähtemistä jollekin mukavalle reitille.
– Siinä kohtaa ei parane sanoa, että nyt ei pysty. Kun innostus lähtee lapsesta itsestään, sitä on helppo ruokkia, mutta myös sammuttaa.
Aloittelijalle Kankare suosittelee merkittyjä reittejä, joita Loimaan lähistöltäkin löytyy useita. Luontoon.fi-sivustolta löytyy useimmista reiteistä kuvaukset, jotta aloitteleva retkeilijä voi hieman varautua tulevaan. Sivustolta löytyy reittien lisäksi muitakin vinkkejä retkeilijöille.
– Lähellä on tosi kivasti mukavia kansan- tai kansallispuistoja, kuten Kurjenrahka, Torronsuo, Liesjärvi, Isovalkea ja monia muita. Esimerkiksi Isovalkealla järven kiertävä polku on hieman haastavampi, mutta siihen tulistelupaikalle pääsee evästelemään ja järveä katselemaan ihan autollakin.
– Omat retkeni painottuvat päivä- tai yön yli kestäviin retkiin. Pidemmille reissuille pääsee liian harvoin. Toki töissä mittausretkillä vähän fiilikseen pääseekin. Vaikkei silloin majoitutakaan teltoissa, niin päivät ollaan luonnon keskellä.
Ville Kankareelle luonto on aina paikka, jossa pääsee pois kiireestä – olipa kyseessä nokipannukahvit, lasten ja vaimon kanssa tehty yöretki teltassa tai jokien tutkiminen töiden merkeissä. Samaa hän suosittelee kaikille muillekin, kunhan jokaisenoikeudet pysyvät mielessä.