LOIMAALLA on tämän vuoden puolella ilmoitettu kymmenistä kohtaamisesta punkkien kanssa. Naapurikunnissa Ypäjällä, Humppilassa, Punkalaitumella ja Oripäässä havaintoja on selvästi vähemmän.
Puutiaisten esiintyvyys ilmenee Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin ylläpitämästä Punkkilivestä.
Puutiaisia eli kansankielellä punkkeja voisi ajatella olevan enemmän, sillä ne viihtyvät peuroissa ja kauriissa. Valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita on seudulla todella paljon.
Tutkijatohtori Jani Sormunen Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä muistuttaa, etteivät hirvieläimet ole ainoita puutiaiselle mieluisia isäntäeläimiä.
– Kyseiset eläimet leimataan systemaattisesti ongelman syyksi, vaikka niin tilanne ei aina ole. Tutkimukset osoittavat, että pelkästään se, että on paljon peuroja, ei välttämättä aikaansaa suuria punkkitihentymiä.
TUTKIJARYHMÄ teki kahdeksan vuotta sitten maastotutkimuksia Loimaan suunnalla yhtenä kolmesta tutkimuslinjasta. Silloin seudulta ei löytynyt puutiaisia. Puutiaisia on edelleen vähemmän sisämaassa kuin rannikolla.
Paikalliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria ja hankalasti yleistettävissä. Esiintyvyydestä ei ole pitkää aikasarjaa, sillä puutiaistutkimukseen on toden teolla paneuduttu vasta 2000-luvulla.
– Yksi harvoista tehdyistä aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista oli tehty Varsinais-Suomessa. Olemme tehneet samoilla alueilla itse tutkimuksia, ja jokaisella alueista on havaittu puutiaisten määrien kasvaneen. Puhutaan kolminkertaisista määristä jopa kymmenkertaisiin määriin.
Leudommat talvet ja pidemmät lämpöjaksot suosivat puutiaisia sekä niiden isäntäeläimiä. Kylmemmissä oloissa puutiaisen elinkaari kestää kolme vuotta. Lämmön ansiosta kehitysnopeus voi olla kaksinkertainen.
PUUTIAISET levittävät bakteeriperäistä borrelioosia ja virusperäistä puutiaisaivotulehdusta eli TBE:tä. Loimaan seudulla ei ole raportoitu viiden viime vuoden aikana TBE-tapauksia. Borreliabakteeria sen sijaan esiintyy kaikkialla missä puutiaisiakin.
TBE:tä vastaan voi rokottautua. Rokote suojaa nimenomaan TBE:ltä muttei puutiaisilta tai borrelioosilta.
– Se, että ottaa rokotteen, ei tarkoita, ettei tarvitsisi huolehtia enää punkeista, Sormunen muistuttaa.
– Kannattaa noudattaa THL:n suosituksia riskialueista ja yleisesti ottaen, ei pelkästään Loimaan seudulla vaan kaikkialla, rokottautuminen voi olla suositeltavaa metsästäjille ja muille, jotka liikkuvat paljon luonnossa ja kohtaavat puutiaisia.
VERKKOSIVUSTO Punkkiliven tarkoitus on kerätä kansalaishavaintojen avulla dataa tutkimuksiin. Samalla palvelu tekee näkyväksi sen, millä alueilla punkkisyyni kannattaa tehdä erityisen huolellisesti.
– Varoitukset otetaan yleensä paremmin vastaan, jos on jotain konkreettista esittää. Toivomme, että palvelu toimii konkreettisena esimerkkinä puutiaisten riskeistä, mutta sitä emme halua, että se saa aikaan sen, etteivät ihmiset enää ulkoile.
Ulkoilemisen jälkeen on syytä muistaa tarkastaa iho ja vaatteet huolella punkkien varalta.
– Punkkisyyniä ei voi tehdä väärin, mutta sen voi tehdä monella tarkkuudella.
Etelässä elo-syyskuu on usein pahinta puutiaisaikaa. Pohjoisessa yleinen taigapunkki vetäytyy maaperän suojiin jo juhannuksen tienoilla.
fakta
Muista punkkisyyni
Mikäli liikut alueella, missä esiintyy punkkeja, kannattaa punkkisyyni tehdä joka ilta.
Tutki huolellisesti koko vartalo, eritoten taivekohdat, korvantaukset sekä hiukset ja päänahka. Lapsilla punkki pureutuu usein ylävartaloon.
Punkkitarkastukseen kannattaa pyytää apua, sillä punkki saattaa piileskellä vartalon kohdissa, joihin itse on vaikea nähdä.
Mitä vaaleammat vaatteet, sitä helpommin punkki erottuu. Suosi suojaavia vaatteita.
Tutki myös lemmikkisi.
Punkki voi ryömiä vaatteissa tai iholla useita tunteja ennen kuin se pureutuu kiinni. Monet eivät huomaa punkin puremaa. Punkin sylki sisältää puudutusainetta, jonka vuoksi purema ei satu. Syljessä on myös veren hyytymistä estävää ainetta.
Ihoon pureutunut puutiainen on poistettava mahdollisimman pian, sillä TBE-virus siirtyy jo minuuteissa ja borreliat 1–2 päivässä ihmiseen punkin pureuduttua ihoon.
Lähde: Pfizer