LOIMAA Ikäihmisille kirjastolla on usein hyvinkin suuri merkitys. Se on monelle paitsi lainaamis- myös kohtaamispaikka.
Useamman kerran viikossa Loimaan pääkirjastossa käyvät Sylvi Rouhiainen ja Kerkko Vihava sanovatkin sen olevan heille todella tärkeä, sillä lukeminen on molemmille ajanvietteenä numero ykkönen. Rouhiainen kertoo viihtyvänsä jopa enemmän kirja kädessä kuin television ääressä. Samaa sanoo Vihava, joka painottaa lukevansa vain perinteistä paperiversiota. Sähköisiä teoksia hän ei ole lainannut tai lukenut lainkaan.
Tavallisesti Rouhiaisen ja Vihavan tulee kirjastoon tullessa tarkistettua ensimmäisenä uutuushylly, josta tarttuu matkaan lähes aina jotain. Uutuuksia myös varataan aktiivisesti.
– Ne myös kiertävät yllättävän nopeasti, vaikka varausjono olisi niissä pitkä, Rouhiainen kiittelee.
KIRJASTON palveluista lainaaminen on kaksikolle juuri se tärkein. Toisaalta he sanovat viettävänsä aikaa paljon myös lehtilukusalissa.
– Samalla, kun käyn täällä, luen paikallisia sanomalehtiä sekä Helsingin Sanomia , Rouhiainen kertoo.
Vihava puolestaan toteaa lehtisalissa lukemisen olevan omalla tavallaan myös sosiaalista toimintaa, vaikka siellä ei juuri keskustellakaan.
– Siinä kuitenkin näkee ihmisiä, hän sanoo.
Kirjastovirkailija Katja Isotalo tietää kertoa lehtisalin pääasiallisten käyttäjien olevan ikäihmisiä. Hän pitääkin erittäin tärkeänä, että kirjastossa on kattava lehtivalikoima, sillä esimerkiksi yksinäiselle eläkkeen saajalle lehtien tilaaminen voi olla liian kallista. Kaikkiaan Loimaan kirjastoon tulee hänen mukaansa 19 sanomalehteä ja noin 90 aikakauslehteä.
ILMAN ikäihmisiä kirjasto ja sen palvelut voisivatkin olla melko erinäköisiä. Lukusalin tavoin myös esimerkiksi tapahtumissa käy eniten juuri vanhempaa väestöä. Muun muassa Loimaan työväenopiston kanssa yhteistyössä pidettävät Ikis-etäluennot ovat olleet toisinaan niin suosittuja, että paikalle on saapunut reilu 40 kuulijaa.
– Etenkin terveysaiheiset luennot kiinnostavat, Isotalo toteaa Jyväskylän yliopiston organisoimista esitelmistä.
Myös Rouhiainen on osallistunut niihin useamman kerran. Erityisen tärkeänä hän pitää sitä, että ne ovat ilmaisia, samoin kuin muutkin kirjaston palvelut.
Luentojen lisäksi lukupiirit ovat suosittuja, joissa sekä Rouhiainen että Vihava ovat käyneet välillä hyvinkin aktiivisesti.
SEN SIJAAN aikanaan erittäin tarpeelliseksi koettu digitukipalvelu on hiipunut vähäisen kysynnän vuoksi. Vielä joitakin vuosia sitten Kerkko Vihava muistaa tarvinneensa opastusta esimerkiksi oman tablettinsa käytössä.
– Silloin en suurin piirtein osannut tehdä tabletilla oikein mitään, ja kävin täällä saamassa apua monet kerrat.
Katja Isotalo kertookin, että vielä kuusi vuotta sitten digituki ja digipalvelut yleensä olivat todella kysyttyjä, ja Vihavan tavoin moni varasi säännöllisesti ajan opastukseen. Myös tietokoneet olivat kovassa käytössä, ja niillä käytiin maksamassa esimerkiksi laskuja.
Isotalo uskoo kysynnän vähentyneen tänä päivänä muun muassa siksi, että ikäihmisten digitaidot ovat kehittyneet. Nyt digipalveluista käytetään eniten tulostamista, johon pyydetään edelleen usein apua.
NYKYISTEN palveluiden lisäksi Katja Isotalo sanoo suunnittelevansa uudeksi toiminnaksi ikäihmisten kirjastokerhoa.
– Siellä voisi olla esimerkiksi alustus jostakin aiheesta tai kirjavinkkausta. Joskus voisimme katsoa myös elokuvaa tai tehdä mitä asiakkaat toivovat.
Vanhoista palveluista hän haluaisi elvyttää erityisesti niin sanottua kotipalvelua, jossa ei ole mukana nykyään kuin muutama asiakas. Kotipalvelun ideana on tilata kirjoja suoraan kotiin, jos oma kunto tai vaikkapa liukkaat kelit estävät liikkumisen.
– Se voi olla asiakkaalle joko pysyvä tai väliaikainen palvelu. Jos ei esimerkiksi uskalla talvisin lähteä kirjastoon, kirjat voidaan toimittaa kotiin, Isotalo sanoo ja kertoo vieneensä asiakkaalle joskus lukemista myös sairaalaan.