LOIMAA, ORIPÄÄ Loimaalla hylättiin kuntavaaleissa yhteensä 131 (1,9 %) ja aluevaaleissa 327 (5,0 %) ääntä.
Kuntavaaleissa mitättömiä ääniä annettiin lähes neljä kertaa enemmän kuin neljä vuotta sitten, jolloin hylättyjä ääniä oli 34. Aluevaaleissa hylättyjen äänien määrä oli Loimaalla 14-kertainen, sillä vuonna 2022 mitättömiä ääniä oli 23.
– Valtakunnallisesti aluevaaleissa annettiin hylättyjä ääniä 12-kertainen määrä viime aluevaaleihin verrattuna, Loimaan kaupungin hallintopäällikkö ja keskusvaalilautakunnan sihteeri Juha Rinta-Jouppi suhteuttaa.
Oripäässä annettiin kuusi mitätöityä ääntä kuntavaaleissa eli yksi enemmän kuin viimeksi. Aluevaaleissa hylättyjä ääniä annettiin huomattavasti enemmän: 44. Vuoden 2022 aluevaaleissa mitätöityjä ääni oli vain kaksi Oripäässä.
Oikeusministeriö tiedotti keskiviikkona aiheesta ja kertoi, että se pyrkii selvittämään muun muassa, mistä alue- ja kuntavaalien hylättyjen äänten tavallista suurempi määrä johtuu ja miten äänestäjiä voitaisiin entistä paremmin neuvoa ja auttaa äänestyspaikoilla.
Tiedotteen ja alustavan laskennan perusteella hylättyjen äänten osuus oli koko maassa aluevaaleissa 4,1 prosenttia (83 700) ja kuntavaaleissa 1,7 prosenttia (41 700). Vastaava osuus vuoden 2022 aluevaaleissa oli 0,4 prosenttia (7 137) ja vuoden 2021 kuntavaaleissa 0,5 prosenttia (11 500).
Loimaan hallintopäällikkö arvioi mitättömien äänien kasvun taustalta löytyvän valtakunnan tasolla ainakin pari syytä. Ensimmäinen on se, että äänestyslipukkeet ovat jostain syystä menneet sekaisin eli äänestäjä on merkinnyt kuntavaalien numeron aluevaalien äänestyslipukkeeseen ja toisin päin.
– Ja huolimatta siitä, että ehdokaslistojen yhdistelmät äänestyskopeissa ja äänestysliput olivat selkeästi eri väriset kummassakin vaalissa.
Toinen Rinta-Joupin huomioista liittyy siihen, että aluevaaleissa palautettiin jonkin verran tyhjiä äänestyslipukkeita, mikä lasketaan myös äänestämiseksi. Tähän voi olla monia syitä, kuten se, ettei äänestäjä ole löytänyt sopivaa ehdokasta.
– Voihan tyhjä äänestyslippu olla myös jonkinlainen kannanottokin esimerkiksi aiemmin toteutettua sote-uudistusta tai hyvinvointialueilla tapahtuvia merkittäviä säästötoimenpiteitä kohtaan, Rinta-Jouppi pohtii.
Hän kertoo, ettei tyhjää äänestyslipuketta olisi laskettu äänestämiseksi siinä tapauksessa, jos äänestäjä olisi ilmoittanut äänestyskopista tultuaan vaalivirkailijalle, ettei hän äänestäkään aluevaaleissa.
– Tällöin äänioikeuden käyttöä ei oltaisi merkitty kyseiselle henkilölle ollenkaan aluevaalien osalta. Joko virkailija tai äänestäjä olisi repinyt kyseisen aluevaalien äänestyslipun vaalisalaisuus säilyttäen eikä sitä oltaisi huomioitu vaalissa.
Hänen mukaansa Loimaalla ei ilmennyt ennakkoäänestyksen aikana eikä varsinaisena vaalipäivänä mitään erityisiä ongelmia kummassakaan vaalissa.
– Haluan antaa erityiskiitoksen kaikille vaaleissa mukana olleille henkilöille erittäin hyvästä työpanoksesta.
Rinta-Joupin mielestä sähköisen äänestämisen käyttöönotto esimerkiksi niin sanotun Viron mallin mukaan, missä se on ollut käytössä yli 20 vuoden ajan, voisi todennäköisesti vähentää hylättyjen äänien määriä, kun äänestäjä valitsisi ehdokkaan suoraan sähköisessä järjestelmässä.
Hän sanoo, etteivät ehdokkaatkaan voisi enää mennä sekaisin keskenään kahden eri vaalin välillä. Samalla ei tarvitsisi enää tulkita esimerkiksi äänestyslippuihin kirjoitettuja epäselviä äänestysnumeroita.
– Lisäksi sähköinen äänestäminen aktivoisi erittäin todennäköisesti merkittävästi nuorten äänioikeuden käyttöä, joka on edelleen valitettavan alhainen.
Sähköisen äänestämisen eduiksi Rinta-Jouppi laskee myös sen, että se vähentäisi huomattavasti muun muassa vaalien järjestämiseen liittyvää paperin määrää ja henkilöstöresursseja sekä nopeuttaisi merkittävästi vaalituloksen valmistumista varsinaisen vaalipäivän iltana.
Sähköisestä äänestämisestä huolimatta hänestä nykyisenkaltainen järjestelmä pienimuotoisempana muun muassa koti- ja laitosäänestyksineen tulisi kuitenkin säilyttää sähköisen äänestämisen rinnalla.
– Oikeusministeriö vaalijohtajan johdolla vastustaa kuitenkin edelleen sähköisen äänestämisen käyttöönottoa, joten mitään konkreettista kehitystä ei sillä sektorilla liene tapahtumassa lähivuosinakaan, Rinta-Jouppi miettii.
Juttua on päivitetty 17.4. klo 10.19. tarkistuslaskennan myötä Loimaalla aluevaaleissa mitätöityjen äänien määrä pieneni yhdellä 327:ään.