LOIMAAN SEUDUN viljapellot ovat hyvässä kasvussa ja näyttävät reheviltä.
– Pääsääntöisesti näyttää erittäin hyvältä, kevätviljoilla on kauhean hyvä olla, Pro Agrian Loimaan alueen kasviasiantuntija, alastarolainen Anna-Sofia Koivu summaa.
Hän kertoo, että kylvöt on saatu Loimaan seudulla tehtyä hyvissä olosuhteissa eikä suuria alueita ole jäänyt kylvämättä.
– Kokonaisuus näyttää Loimaan seudulla hyvältä. On ollut kiva katsoa kasvustoja.
Tähän mennessä seudun kevätkylvöt ovat pääsääntöisesti kaikki ehtineet orastua.
– Kosteutta on ollut, ja kevätviljat ovat pensoneet hyvin. Kasvustot ovat tiheitä.
Koivun mukaan kasvukauden alku on ollut hyvin erilainen verrattuna pariin aiempaan kevääseen, jolloin kuivuus kiusasi.
Toukokuussa Loimaan seudulla ei ollut yhtään hellepäiviä. Koivu sanoo, että kotimaiset perusviljelykasvit tykkäävät tällaisesta kelistä.
– Toisaalta lämpösumma on vähän jäljessä kymmenen vuoden keskiarvosta, mutta ei ratkaisevasti.
Loimaan tämän kesän epäilemättä kuuluisin peltolohko sijaitsee Mellilässä, jossa viljelijä Markku Rämö kylvi noin 12 hehtaarin lohkon kauralle poikkeuksellisen varhain, huhtikuun 2. päivä (LL 2.4.).
– Autoja kulki tästä ohi aika paljon kevään aikana, kasvustoa on käyty katsomassa Mellilää kauempaakin.
Kauralohko on Rämön mukaan kasvanut hyvin ja pelkona alkaa olla lakoontuminen, jos sataa tuulen kanssa.
– Kauran pinnalle tulo kesti tosi kauan, varmaan kolme viikkoa. Nyt kasvusto on tiheä ja paksu. Kylmä ilma on tehnyt sen, että kaura on versonut mahdottomasti.
Sen verran lohko on herättänyt uteliaisuutta, että Rämö kertoo erään isännän käyneen pellolla pikkuisen kaivamassa nähdäkseen, millaiset juuret kaura on kasvattanut.
– On kuulemma kunnon juuret, hän naurahtaa.
Jo tässä vaiheessa kasvukautta uskalletaan todeta, että Rämön riskinotto kannatti.
– Se oli paras aika kylvää, pellot olivat silloin kuivia.
Jännittävin tilanne oli noin kuukausi kylvön jälkeen, kun lohko sai kerralla 35 millimetrin sateen päälle.
– Se oli siinä ja siinä, onneksi selvisi. Kun on kynnetty maa, vauriot sateesta olivat pienet. Sen sateen jälkeen maat eivät tahtoneet enää kuivuakaan.
Kevätvehnä, jonka Rämö oli kylvänyt puolitoista viikkoa myöhemmin huhtikuun puolivälin tienoilla, kärsi vaurioita kyseisestä huhti-toukokuun vaihteen sateesta.
– Vehnä oli silloin juuri itämässä, eikä se tullut kunnolla pintaan. Kasvusto jäi harvaksi.
Rämöä harmittaa varhain kylvetyllä kauralohkolla lähinnä se, että kasvinsuojeluruiskutuksen yhteydessä yhteensä noin aarin kokoinen ala on jostain syystä kärsinyt pieniä vaurioita paikka paikoin. Ala ei ole kuitenkaan suuri suhteutettuna koko lohkon kokoon.
Kokonaisuutena Rämö arvioi, että kulunut kasvukausi on ollut lähellä ihanneolosuhteita, ainakin Suomen mittapuulla. Se näkyy muuallakin luonnossa, joka on raikasta ja vehreää.
– Vähän enemmän lämpöä olisi voinut olla.
Viime keskiviikon ja torstain aikana seudulla saatiin kerralla enemmän sadetta. Koivu arvioi sademääräksi noin 25 millimetriä.
– Sen seurauksena paikoin on voinut lakoontua syysviljoja, sillä ruis on aika pitkällä.
Kyseisten sateiden jälkeen joillain pelloilla, esimerkiksi Hirvikoskella, vesi näkyi seisovan ainakin päisteissä ja ruiskutusjäljissä. Yhdestä yksittäisestä isommasta sateesta Koivu ei välttämättä vielä olisi huolissaan muuta kuin sitä kautta, että pellolla seisova vesi voi kieliä isommista rakenteellisista ongelmista.
Koivun mielestä peltojen vesitaloutta ei voi korostaa liiaksi. Jos parina edellisenä keväänä on ollut tärkeää se, miten pelto pystyy säilyttämään kosteuden, nyt se toimii toiseen suuntaan, eli miten vesi poistuu pelloilta eikä jää seisomaan lammikoiksi pitkiksi ajoiksi tukahduttaen kasvuston.
Rämön peltojen kohdalla satoi yhteensä 27 millimetriä viime keskiviikon ja torstain aikana. Vielä on liian aikaista sanoa, miten kyseinen sade vaikutti viljakasvustoihin.
– Sen sijaan sokerijuurikas tykkää vielä kun saatiin helle päälle.
Kaikkiaan Rämö arvioi vettä tulleen aika sopivasti tänä keväänä.
– Eikä vesi ole tullut voimalla.
Kostea keli on ollut toisaalta ihanteellinen rikkakasveille, ja Koivu sanoo tämän aiheuttaneen tautipainetta etenkin syysviljoille. Hänen mukaansa hiljalleen pitää olla tarkkana kevätviljojenkin kanssa.
Syysviljoista Koivu arvioi seudun rukiiden näyttävän hyviltä tai todella hyviltä, syysvehnien puolestaan hyviltä tai vähintään kohtalaisilta. Vaikka talvella ei juuri ollut suojaava lumipeitettä, Koivu muistuttaa, että talvella vältyttiin myös sellaisilta sateilta, jotka olisivat lyöneet pellot pahasti jäähän.
– Toki ne marras-joulukuun tulva-alueet eli pellot, joissa seisoi vettä, menetettiin syysviljojen osalta.
Fakta
Kasvutilanteesta
Kevätviljojen oraat arvioidaan laajalti hyviksi eri puolilla Suomea. Joitakin aikaisia kylvöjä on jouduttu kylvämään uudestaan huonon orastumisen ja epätasaisuuden takia.
Kevätviljojen kehittyessä vauhdilla myös rikkakasvit itävät ja taimettuvat runsaasti.
Syysviljoista ruis on tullut tähkälle ja kukkii eli heilimöi näinä päivinä. Syysvehnät ovat lippulehtivaiheessa ja tulossa tähkälle viikon parin kuluessa.
Kevätöljykasvit, rapsi ja rypsi sekä herne ja härkäpapu, ovat taimettuneet hyvin.
Ensimmäistä säilörehusatoa on alettu korjaamaan kesäkuun alussa Etelä-Suomessa.
Kasvukauden eteneminen on arvioiden mukaan 2–5 päivää jäljessä keskimääräisestä.
Lähde: Pro Agrian valtakunnallinen kasvutilannekatsaus 12.6.