LOIMAA – Markkinat laajenevat, ja koko aika mahtuisi uusi viljelijöitä mukaan, Trans Farm oy:n toimitusjohtaja Jyrki Leppälä sanoo loimaalaisella Levomäen maatilalla.
Yrityksellä on vajaa tuhat sopimusviljelijää ympäri Suomea. Leppälän mukaan viljelijöiden määrä on kasvanut tasaisesti keskimäärin 20–30 viljelijän vuosivauhtia siitä, kun yhtiö aloitti 1990-luvulla.
Yhtiö on erikoistunut erikoiskasvien viljelyttämiseen, jalostukseen ja vientiin. Esimerkiksi kuminasta lähes kaikki lähtee vientiin ja öljyhampustakin noin 70 prosenttia.
– Erikoiskasveille on yhteistä se, etteivät ne vaadi viljelijältä koneinvestointeja. Erikoiskasveilla on samat kylvökoneet ja puimurit kuin viljalla. Työmäärä on verrattavissa viljan tuotantoon, Leppälä summaa.
Tuomas Levomäen kotitilalla Sieppalassa järjestettiin viime viikolla pienimuotoiset maatalousalan messut, jonne oli saapunut paikalle parisenkymmentä näytteilleasettajaa.
Tilaisuudessa pääsi tutustumaan muun muassa kuminan, korianterin ja öljyhampun lajike- ja lannoituskokeisiin sekä demoruutuihin. Kuminasta oli nähtävillä myös toisen satovuoden talousviljelys.
Novidan koulutilalta aiemmin tunnettu Tuomas Levomäki työskentelee nykyään viljelypäällikkönä Trans Farmissa, joka järjesti tapahtuman.
Levomäki kertoo, että vastikään julkaistusta Luonnonvarakeskuksen tilastojulkaisusta ilmenee muun muassa, että kumina-ala on noussut kuusi prosenttia vuodelta 2024 vuodelle 2025, yhteensä kumina-alaa on viljelyssä 21 000 hehtaaria.
– Muidenkin erikoiskasvien aloissa on nousua. Toki vuosittaiset vaihtelut ovat suuria markkinoiden, markkinahintojen ja satojen vaikutuksesta.
Levomäen mukaan Loimaan seudulla on viljelty kuminaa yli 30 vuotta ja alueelta löytyy kymmeniä kuminan viljelijöitä. Hän sanoo, että uudempaa öljyhamppuakin viljelee Loimaa–Ypäjä–Koski -maastossa useampi, kymmenkunta viljelijää.
Leppälä kehuu erikoiskasvien parantavan maatilan kannattavuutta siten, että ne esikasveina nostavat muidenkin kasvien satoja ja samalla parantavat maaperää.
Hänen mukaansa erikoiskasvit parantavat maatilojen kannattavuutta yleiselläkin tasolla. Hän havainnollistaa mekanismin vaikuttavan siten, että erikoiskasvit vähentävät viljantuotantoa, josta on monena vuonna hieman ylituotantoa, ja sitä kautta viljojen markkinatilanne paranee.
Leppälä muistuttaa paitsi erikoiskasvien vakaasta hintatasosta myös Pro Agrian kasvien kannattavuusvertailusta, jonka mukaan kumina on ollut ykkösenä tai kakkosena monena vuonna.
Levomäen tilalla erikoiskasvit otettiin viljelyyn 28 vuotta sitten. Hän on sitä mieltä, että erikoiskasvit kuuluvat luontaisesti kaikkien tilojen viljelykiertoon. Levomäki itse pyrkii siihen, että hänellä on kymmenen kasvia viljelyssä joka kesä.
– Monokulttuuri ei ole hyvä missään kasvintuotannossa, ja erityisesti viljantuotannossa on hyvä olla mukana erikoiskasveja.
Hän mainitsee erityisesti kuminan, koska sen viljelyssä pelto on koskemattomana 3–4 vuotta, eli yhdestä kylvöstä voidaan korjata kaksi, jopa kolme satoa.
Tapahtumassa Levomäki piti erityisen mielenkiintoisena lohkona toisen satovuoden kuminaa.
– Viime vuonna korjasin siitä 1 500 kiloa raakaeränä satoa hehtaarilta ja nyt näyttää, että tulee vähintään saman verran, jopa kaksi tonnia.
Levomäki luonnehtii kasvukauden olosuhteita ja erityisesti kevättä erikoisiksi.
– Seudun kylvöt aloitettiin ennen pääsiäistä huhtikuun puolivälissä, ja viimeisiä kylvöjä on tehty jopa vielä tällä viikolla.
Hän itse aloitti kylvöt perinteisesti äitienpäivänä.
– Kaikki kasvaa hyvin, viljelykasvit ja rikkakasvit. En muista viljelijäuraltani näin mahdotonta rikkakasvipainetta.