Niin, kyllähän minuakin varoiteltiin tuossa keväällä, että sitten kun jään eläkkeelle, niin silloin ne kiireet vasta alkavat. Naurahdin tälle kliseelle, koska suunnitelmissani oli puuhastella kotona kaikenlaista pientä ja nauttia kaikesta siitä ajankäytön vapaudesta, jonka eläkkeelle siirtyminen tuo.
Mutta kuinkas kävikään? No juuri niin, kuin ne varoittelut kuuluivatkin. Kalenteri on täydempi kuin koskaan. Mutta se on myös täysin oma valintani. Onhan se varmaan ihan ihmisen luonteesta kiinni, mutta ainakin omalla kohdallani minua arveluttaa se ajatus, että nyt loppuu yli 40 vuoden puurtamisen jälkeen kaikki työn tekeminen kuin seinään. Koska eläke.
Ei se niin mene. Mutta nyt on mahdollisuus tehdä valintoja. Toukokuussa kaivoin työkalut esiin ja rakensin roskiskatoksen, jonka tekemistä olin suunnitellut jo pitkään. Ihan hyvä siitä tuli, vaikka suunnitteluprosessi etenikin käsi kädessä rakentamisen kanssa. Katoksen valmistumisen jälkeen heitin ne samat työkalut Nissanin takaluukkuun ja lähdin Raaseporiin rakentamaan hevosten kesälaitumelle sääsuojaa. Suunnittelu ja toteutus etenivät siinäkin rinta rinnan, ja parin päivän puurtamisen jälkeen sekin valmistui. Ja hyvin on nelijalkaisille kelvannut.
Kahdeksan vuotta sitten perustin yrityksen. Sen päätoimialana on ollut laadunhallintaan ja laadunvarmistukseen liittyvät konsultoinnit. En minä niitäkään toimintoja unohtanut ole ja vähäisessä määrin niiden parissa touhuankin.
Musiikkiharrastus tulee myös olemaan nyt entistä näkyvämmässä roolissa. 70-luvun tyylistä hard rockia tulkitseva Crossnine-bändimme tekee muutaman keikan kesän aikana. Omia biisejä syntyy myös koko ajan, joskin vähän verkalleen. Sitten lupauduin vielä Voice Of Finlandissakin ihan hyvin menestyneen Hanna Kanasuon bändin basistiksi. Ensimmäinen keikka on Salon iltatorilla 10. heinäkuuta. Jännittää jonkin verran, vaikka treenannut olenkin.
Kirjoittaminen ja valokuvaus ovat mielipuuhiani. No, nyt niitä saan tehdä. Kesäkuun puolivälissä nimittäin avasin ensimmäisen kerran toimittajan ominaisuudessa Loimaan Lehden toimituksen oven. Pesti jatkuu elokuulle asti. ”Suomen vanhin kesähessu”, minulle kotona sanottiin. Voi pitää paikkansakin.
Vaikka olenkin jo vuosikymmeniä tehnyt lehtijuttuja eri julkaisuihin keikkaluonteisesti, niin onhan tämä nyt aivan mahtavaa päästä mukaan toimituksen ytimeen ja oppia sitä kautta myös tekniset kommervenkit juttujen tekemisessä.
Kesän osalta on siis kalenteri buukattu täyteen tuoreella eläkeläisellä. Syyskuusta eteenpäin se sitten onkin lähes tyhjä. No, muutamia soittokeikkoja siellä todennäköisesti on, mutta ei muuta. Tosin olen aina ollut kiinnostunut koodaamisesta, ja mielessä on pyörinyt Python-ohjelmoinnin perusteiden opiskelu. Saas nähdä, kuin käy.
Juha Lahti