Okrassa näkee pelastettuja pörriäisiä ja ei-toivottuja kuoriaisia

0
Ruokaviraston erityisasiantuntija Miia Pasanen esitteli aasianrunkojäärää ja sen tekemää tuhotyötä. Samalla pöydällä esiteltiin torjunta-ainejäämien vaikutuksia herkkien kasvien kasvuun.

ORIPÄÄ Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen lähtee kirjaimellisesti jalkojemme juuresta. Maatalousnäyttely Okran Monimuotoinen maaseutu -osastolla pääsee konkreettisesti tutustumaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisen vinkkeihin.

Yhteisosastolla ovat mukana Maaseutuverkosto, Priodiversity Life -hanke, Ruokavirasto, maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun sivistysliitto, Varsinais-Suomen Ely-keskus, Jomus, Pyhäjärvi-instituutti, Tuoksun hunaja ja M&M Paakkinen.

Seurattavana on myös päivittäisiä työnäytöksiä. Tiistaina Maaseudun sivistysliiton kehittämispäällikkö Timo Reko rakensi itäsuomalaistyylistä riukuaitaa ja jakoi katselijoille yksityiskohtaisia vinkkejä.

– Pystyseipäät pitää jättää aluksi vähän vinoon, niin asentaminen helpottuu. Jos ne alun perin iskee maahan suoraan, niin ei tule kaunista lopputulosta, Reko selosti vitsaita sitoessaan.

Maaseudun Sivistysliiton kehittämispäällikkö Timo Reko rakensi Okrassa keskiviikkona perinteistä riukuaitaa itäsuomalaiseen tyyliin. Aivan ensimmäistä kertaa mies ei asialla ollut, sillä hän laskeskeli tehneensä noin 18 kilometrin verran erilaisia perinneaitoja.

Mies myös tietää mistä puhuu, sillä aitaa on ”uralla” syntynyt noin 18 kilometriä. Historiaknoppina hän kertoi, että 1800-luvun vaihteessa Suomessa oli riukuaitoja niin paljon, että niiden yhteismitta olisi riittänyt kiertämään kahdeksan kertaa maapallon ympäri.

– Kiinnostus perinneaitoja kohtaan on kovassa nosteessa. Monet haluavat pihapiiriinsä tällaista ja muutenkin perinteet kiinnostavat nuoriakin.

Ruokaviraston erityisasiantuntija Miia Pasanen esitteli vieraslaji aasianrunkojäärän kymmenen vuotta sitten tekemiä tuhoja Vantaan Hakkilassa. Pakkausmateriaalien mukana Kiinasta Eurooppaan levinnyt kovakuoriainen munii lehtipuiden kuoren alle ja sen toukkien aiheuttamat vauriot aiheuttavat usein puun kuoleman.

– Vantaalla esiintymäalueen puusto kaadettiin sadan metrin säteeltä ja alueen tarkkailua jatkettiin viiden vuoden ajan, Pasanen kertoo ja lisää, että mahdollisista aasianrunkojäärähavainnoista on lain mukaan ilmoitettava Ruokavirastolle.

Pohjolan tumma mehiläinen oli maailman runsaslukuisin ja laajimmalle levinnyt mehiläisrotu 1850-luvulla, mutta reilu sata vuotta myöhemmin laji oli lähes hävinnyt.

Osastolla pääsee tutustumaan myös esimerkiksi sukupuuton partaalla olleiseen Pohjolan tummiin mehiläisiin, Alpeille kehitettyihin niittorobottilaitteisiin ja ”eläinten asuntomessuihin”. Osastolta saa myös vinkkejä ja esimerkkejä siihen, miten pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus luonnon monimuotoisuuden hyväksi.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän