Loimaa/Hirvikoski
Marju Hirvonen
Mielenkiintoinen aihe ja harvinaisen hyvä ilma innosti 25 kuulijaa osallistumaan Kirsi Laineen järjestämälle historiakävelylle.
Vuokko Laine, Leena Poso ja Virpi Koskinen olivat ajoissa paikalla.
– Myös Kirsin pitämillä luennoilla ollaan oltu usein, historia kiinnostaa. Jokaisella kerralla tulee jotain uutta tietoa tai joku tarina, jota ei ole ennen kuullut.
Kirsi Laine on historian tutkija Turun yliopistossa ja toimii myös tutkimusyhteyshenkilönä Suomen maatalousmuseo Sarassa.
Kierros alkoi kirjaston pihasta. Tontti oli 1800-luvulla Kauniaisten huvilan pihaa ja puutarhaa. 1895 kunta osti huvilan koulurakennukseksi ja saman vuoden elokuussa alkoi ensimmäinen kouluvuosi. Koulussa toimi pitkään opettajana Miina Penttilä. Onni Tourun suunnittelema uusi koulu valmistui samalle tontille 1929. Tämän koulurakennuksen moni varmaan muistaa Hirvikosken entisenä kirjastona, ja rakennus purettiin vasta nykyisen kirjaston valmistumisen jälkeen.
1700-luvulla kylän tärkeimmät pellot sijaitsivat Oripääntien ja joen välissä. Peltojen välissä kulki karjankuja, nykyinen Mattilantie, joka johti kylätontille. Kylällä oli tuolloin kuusi tilaa, Knuutila, Taalikka, Kitko, Mattila, Uotila ja Suni ja kaikkien rakennukset sijaitsivat lähekkäin kylätontilla.
Hirvikosken kylä on saanut nimensä koskesta, joka sijaitsi kylätonttiin nähden vähän sivussa. Koski oli kylälle tärkeä ja siinä oli kaksi myllyä, Helvetinmylly ja Taivasmylly. 1886 kosken vesivoima valjastettiin uuteen käyttöön, kun Loimaan naulatehdas aloitti toimintansa.
Jokirannasta kävely jatkui entisen Mahlamäen pappilan pihamaalle. 1834 pitäjän pitkäaikainen kappalainen käytti myös omaa rahaa, jotta sai rakennettua komean päärakennuksen. Moni saattaa muistaa myös tämän pitkän vaalean rakennuksen. Eräs kuulijoista kysyi, milloin pappila purettiin, johon Laine vastasi nauraen, ettei tiedä niin uusia asioita.
1800-luvun lopulla alkoi väestön voimakas kasvu. Asuntoja tarvittiin lisää, eikä maatalous enää elättänyt kaikkia. 1859 vapautetun kaupankäynnin ehdot olivat tiukat ja kirkolle ensimmäinen kauppa aukesi 1867.
Kierros päättyi Kitkon pihamaalle, Kanta-Loimaantien ja Oripääntien risteyksen paikkeille. Kitkon talo oli kokoontumispaikka, kestikievari, käräjätalo ja siellä järjestettiin kaikki kokoukset. Iso kirkko valmistui 1837, mikä tiesi vilkasta aikaa teiden risteyksessä sijainneelle talolle. 1876, rautatien valmistumisen myötä, pitäjän kaikki virallinen toiminta siirtyi pikkuhiljaa pois Hirvikoskelta. Kun kauppala perustettiin 1921, Hirvikoskesta tuli pitäjän puolen keskuspaikka.
Kirsi Laine esitteli selkeästi ja tehokkaasti kylän historiaa ja talojen ja sukujen tapahtumia. Liki pari tuntia kului hämmästyttävän nopeasti.
Kesän toinen historiakävely järjestetään 29.7., jolloin tutustutaan Loimaan rautatien vaiheisiin. Kävely lähtee asemalta kello 17.