PUNKALAIDUN Yli-Kirran talonpoikaismuseon pihapiiri heräsi jälleen viikonloppuna eloon, kun suosittu perinnetapahtuma Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttely täytti museopihan työnäytöksillä ja traktorimarssin pörinällä.
– Viimeksi olen täällä käynyt tasan kymmenen vuotta sitten. Ainakaan tähän mennessä mikään ei ole muuttunut, ja hyvä niin, lempääläinen Jouni Huttunen totesi.
Näyttelyssä minkään ei ole tarkoituskaan muuttua, korkeintaan lisääntyä. Vuoden punkalaitumelaiseksi valittu Aki Mikkola paljastikin, että aina välillä on pohdittu jonkun asian tekemistä eri tavalla, mutta päädytty siihen, ettei hyvää pidä turhaan muuttaa.
– Meillä on periaatteessa näyttelyn runko ollut samanlainen vuodesta 1992 saakka. Aina jotain pieniä muutoksia voi yllätyksenä tulla, mutta työnäytökset ja nämä ovat samanlaisia, Mikkola kertoo.
Jos joku on muuttunut vuosikymmenten aikana, niin kävijäkunnan ikäjakauma. Alkuvuosina perinnenäytökset toivat paikalle vanhempaa väestöä, jotka nostalgisesti muistelivat, miten omassa lapsuudessa saattoi olla juuri samanlainen tappuri tai traktori. Vuosi vuodelta mukaan on tullut myös vanhemman väen lapset ja lapsenlapset.
– Todella usein täällä näkee kävijäporukoita, joissa on kolme sukupolvea. Pappa tai mummo kertoo omakohtaisia kokemuksia ja sitten lapsi ja lapsenlapsi kuuntelevat. Siinä samalla saadaan arvokasta perintöä siirrettyä seuraaville sukupolville.
Kun Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttely on samalla myös kaikkien sukupolvien maatalousnäyttely, uskoo Mikkola perinteen jatkuvan, vaikka osa vanhemmista järjestäjistä pikkuhiljaa siirtyisikin sivuun. Näyttelyn järjestäminen vaatii vähän toista sataa talkoolaista, ja mukaan on saatu kiitettävä määrä nuoria.
– Ei täälläkään talkooporukan kokoaminen ole itsestäänselvyys. Vakioporukka vanhenee ja yksi pelastus tälle tapahtumalle onkin se, että kaikki talkoolaiset eivät ole vanhempaa polvea. Näyttelyn pohja on vahva ja täällä on paljon osaavia tekijöitä. Yleisö tietysti on myös todella tärkeä, eli että näyttely kiinnostaa ihmisiä.
– Vaikea olisi kuvitella kesää ilman tätä tapahtumaa.
Valinta vuoden punkalaitumelaiseksi tuli Mikkolalle hieman puskista. Hän uskoo valinnan taustalla olleen vuosikymmeniä jatkuneen aktiivisen mukanaolon yhdistystoiminnassa. Lähiaikoina hän on jättäytynyt muista tehtävistä pois ja touhuaa ainoastaan talonpoikaismuseolla.
– Pikkuhiljaa olen toppuutellut siinä mielessä, että en enää lupaa lähteä mihinkään. Kun alkaa vähän ikääkin tulla… tai ei se ikäkään niin vaikuta, vaan sitä haluaisi lastenlastenkin kanssa välillä touhuta.
Lauantaina Yli-Kirralla myös sää suosi näyttelyä. Yleisöä oli paikalla runsaasti ja työnäytökset herättivät mielenkiintoa, oli kyse sitten klapihommista tai saippuan keittämisestä.
– Eilen oltiin Okrassa ja poika viihtyi siellä erinomaisesti. Eikä täälläkään ole hetkeäkään vaikuttanut tylsistyneeltä, Juho Kraft kertoi.
– Näissä on ollut yhtä kivaa, Julius Kraft vahvisti.
