YPÄJÄ Herneen viljely on tarkkaa toimintaa, ja sääolosuhteet ovat sadon onnistumisen kannalta varsin ratkaisevassa asemassa. Ypäjällä on kymmenkunta Apetit oyj:n pakasteherneen sopimusviljelijää, ja nyt kesän säiden takia siellä on ongelmia herneen puinnissa.
– Valitettavasti Ypäjällä merkittävä osa hernepelloista käytännössä tuhoutui alkukesän paikallisissa rankkasateissa. Niitä seurannut hellejakso taas kypsytti loput herneet niin nopeasti, että laatuvaatimukset eivät täyttyneet, ja peltoja jouduttiin ”jättämään väliin”. Tämä on hyvin valitettava tilanne, sillä kyllä tavoitteena on aina saada kaikki kylvetyt herneet puitua. Esimerkiksi Oripäässä tilanne on aivan toinen, sillä se seutu säästyi kovimmilta rankkasateilta. Oripäässä puinnit ovatkin sujuneet normaaliin tapaan. Loimaan alueella ei tänä vuonna herneen sopimusviljelijöitä ollutkaan, Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Miika Kemilä summaa.
Viime vuosina hernesadosta on jäänyt puimatta pari prosenttia viljelypinta-alasta ja pidemmällä ajanjaksolla puhutaan keskimäärin alle viidestä prosentista.
– Edellä mainituista syistä johtuen tänä vuonna tuo prosenttilukema tulee olemaan suurempi, Kemilä sanoo.
Ypäjäläisen Markus Rautiaisen 13 hehtaarin herneviljelmät jäivät tänä vuonna puimatta.
– Peli oli menetetty jo ennen puintiaikaa. Sää oli se suurin tekijä, ja sitten Apetitin puintiruuhka, kun kaikkialla sato valmistui samaan aikaan. Mutta tällaista tämä on. Viime vuonna vastaavasti saatiin oikein erinomainen hernesato, Rautiainen sanoo.
Rautiainen vaimoineen laittoi sosiaalisen median kautta tiedon, että heille saa tulla hernepellolle tekemään itsepoimintaa. Muutama poimija kävikin, mutta peltoon jääneille herneviljelmille ei nyt kovin montaa vaihtoehtoa ole.
– Murskataan tai sitten ruiskutetaan yli ja kylvetään syysvilja päälle. Yksi vähän parempi lohko minulla on, ja sen yritän itse puida ja myydä rehuksi, Rautiainen kertoo hernepeltojen jatkotoimenpiteistä.
Myöskään ypäjäläisen Matti Alangon 20 hehtaarin herneviljelmistä ei yhtään mennyt Apetitille.
– Rehuherneeksi ja siemeneksi yritetään, mutta voi olla, ettei saada niihinkään, Alanko kuvailee.
Säällä on Alangon mukaan edelleen jatkossakin suuri vaikutus siihen, mitä nyt puimatta jääneille pelloille tapahtuu.
– Oma puintihan tapahtuu normaalilla puimurilla. Jos vettä tulee edelleen jatkossa paljon, ei pellolle voi raskaalla puimurilla mennä.
Puintiajankohta on erittäin tärkeässä roolissa laadukkaan hernesadon saamisessa jatkokäsittelyyn ja pakastukseen. Niinpä Apetit tekee näytteenottoa tiloilla runsaasti.
– Näytteitä otetaan jokaiselta peltolohkolta vähintään kaksi tai kolmekin kertaa ennen puinnin aloitusta. Tarvittaessa näytteitä otetaan kerran vuorokaudessa herneen kypsyessä ja oikean puintiajankohdan lähestyessä. Näytteitä mitataan tenderometrillä, jolla saadaan herneen kypsyysaste selville ja määritetään oikea ajankohta puinnin aloitukselle, Kemilä kertoo hernesadon laadunvarmistukseen ja puintiajankohdan määrittämiseen liittyvistä toimista.
Jotta herneen viljely ja varsinkin puinti saataisiin onnistumaan hyvin, tehdään niitä varten ennakkosuunnittelua hyvissä ajoin ennen viljelyjen aloittamista sekä seurantaa satokauden aikana.
– Talvella tehtävien kylvö- ja puintisuunnitelmien sekä läpi satokauden otettavien näytteiden merkitys on suuri onnistumisen kannalta. Puinnin on suunniteltu jatkuvan läpi vuorokauden, jotta koko viljelyala saadaan puitua järjestyksessä ilman puimureiden pitkien matkojen siirtoa. Herneen puintiryhmä liikkuu puintialueen eteläisestä reunasta kohti pohjoista yhtenä ryhmänä.
Aikaikkuna pellon puinnille on siis hyvin lyhyt, vain muutaman päivän. Joskus voidaan puhua ainoastaan parinkin päivän aikaikkunasta.
– Esimerkiksi kuuma hellejakso kiihdyttää herneen kypsymistä, mikä voi haastaa aikataulua. Suuria muutoksia järjestykseen ei voi tehdä tai isomman pinta-alan puinti vaarantuu. Tässäkin kasvissa ollaan säiden armoilla, vuodet voivat olla hyvin erilaisia ja olosuhteilla on vaikutusta puinteihin. Tavoitteena on tietysti aina saada kaikki kylvetyt herneet talteen ja pakkaseen, Kemilä sanoo.
Juha Lahti
