LOIMAA – Monesti luullaan, että varautumistaidot ovat jotain erikoistaitoja. Eivät ne ole, vaan ihan perusarkea, 72h-asiantuntija ja turvallisuuskouluttaja Heli Koponen sanoo.
Hän kehottaa tarkkailemaan omaa kotia vähän kuin selviytyjä. Jos sähköt katkeavat, onnistuuko ruoanlaitto muuten kuin liedellä tai mikrossa? Mihin tehdään tarpeet, kun vessanpöntön huuhteluvesi on käytetty? Jos marketit ja huoltoasemat sulkeutuvat, onko polttoainetta, käteistä ja virtalähde kännykkään? Ruokaa ja vettä koko perheelle ja lemmikille? Lääkkeitä ja ensiaputarvikkeita? Lamppuja, paristoja?
Varautumisen tärkeydestä puhutaan paljon, mihin on Koposen mielestä selkeitä syitä, kuten myrskyt, korona ja sota. Siitä huolimatta patistelu ja muistuttelu ovat tarpeen.
– Turvallisuudentunteessa on se haaste, että kun tilanne tasaantuu ja elämä jatkuu, uhka unohtuu. Kuitenkin huomenna voi olla myrsky, joka vie sähköt.
Parhaiten varautuminen on Koposen mukaan hallussa iäkkäillä ja maalla asuvilla, he kun ovat joutuneet tottumaan siihen, että kauppaan voi olla matkaa ja ettei jokaista maitolitraa haeta erikseen. Sen sijaan taajamien asukkailla voi olla käsitys, että apu on aina saatavilla nopeasti.
– Nuorillakaan ei välttämättä ole kaapissa ruokatavaraa, kun kaupassa saatetaan käydä joka päivä ja on opittu, että ne ovat auki 24/7, Sari Schwartz ja Marianne Saikku Loimaan maa- ja kotitalousnaisista kertoivat havainnoistaan.
Maa- ja kotitalousnaisten kokoamasta kotivaranäyttelystä saattoikin käydä katsomassa, mitä kaikkea kotona tulisi olla kolmeksi vuorokaudeksi. Moni kävijä oli tunnustanut, että vesisäiliö uupuu.
– Juuri tarkistimme, että vesikanisteri säilyy sen kaksi vuotta. Myös esillä olleita seteleitä ihmeteltiin, mutta sitä pidettiin hyvänä muistutuksena, koska käteistä rahaa ei välttämättä aina ole, Schwartz ja Saikku kertoivat.
VARAUTUMISEEN pääsi tutustumaan Metsämaalla järjestetyssä turvallisuuspäivässä, kun Kalliohovin ympäristö täyttyi teeman mukaisesta toiminnasta ja esittelyistä. Metsämaan vapaapalokunta opasti 112-sovelluksen käytössä ja alkusammutuksessa.
– Kun 112-sovellus on ladattu kännykkään ja sen kautta soittaa, Hätäkeskuslaitos pystyy paikantamaan viiden metrin tarkkuudella, joten omasta sijainnista ei tarvitse olla kauheasti tietoa, sopimuspelastaja Markus Jokela kertoi.
Hän arvioi, että nuoremmille sovellus on tuttu, mutta ikäihmisiltä se saattaa puuttua varsinkin, jos puhelimen käytössä on arkuutta.
– Jos vaikka lähtee marjametsään ja eksyy, pystytään sovelluksen kautta paikantamaan.
Punkalaitumelaiset Ulla, Toni ja Netta, 15, Dahl olivat Metsämaalla tapaamassa tuttuja ja tutustumassa paikalliseen VPK:hon, perheen kesäharrastuksena on nimittäin kiertää paloasemia pitkin Suomea.
– Soitamme etukäteen, saako tulla käymään, ja kaikki avaavat ovensa aina innoissaan, Toni Dahl kertoi.
Myös varautuminen heillä on kunnossa jo siksi, kun Netta on aktiivinen vapaapalokuntalainen.
– Kotoa löytyy ruokaa, vettä ja kaiken maailman akkuja ja paristoja liikaakin. Pärjäämme, jos hätä tulee, Dahlit sanoivat.
Poliisitaustainen kouluttaja Asko Rautala luennoi tapahtumassa verkkohuijauksista, joille suomalaiset menettivät viime vuonna yli 62 miljoonaa euroa. Tietojenkalastelun saattaa pahimmillaan huomata päivien tai jopa viikkojen päästä.
– Myös Facebookin Marketplace on yksi, joka on teettänyt meille tosi paljon rikosilmoituksia, Rautala kertoi.
Turvallisuuspäivän järjesti Loimaan älykkäät kylät -hanke.
