LOIMAA Frisbeegolf on ollut vuosia Suomessa kovassa nosteessa. Lajin suosiota ruokkivat eritoten kotimaisten huippuheittäjien mainiot otteet kansainvälisillä frisbeegolfväylillä, niistä hyvänä esimerkkinä tämän vuoden MM-kisat. Siellä avoimessa luokassa Niklas Anttila ylsi pronssille, ja naisissa Iida Lehtomäki otti hopeaa sekä Henna Blomroos pronssia. Viime vuoden MM-titteliään puolustanut Eveliina Salonen ei tällä kertaa sijoittunut mitalikolmikkoon naisten sarjassa.
– Tämä on todella hieno, yhteisöllinen laji. Viimeksi meillä oli viikkokisoissa 28 kilpailijaa. Junioreita saisi tosin olla vielä enemmän mukana viikkokisoissa. Ja he pääsevät sitä paitsi heittämään ilman osallistumismaksua, mutta ovat kuitenkin palkitsemisissa mukana samoin kuin varttuneemmatkin heittäjät, loimaalaisen frisbeegolfseura Muki ry:n puheenjohtaja Kimmo Lehtonen kertoo Loimaan seudun harrastajatilanteesta.
Nuoremmilla heittäjillä on Lehtosen mukaan kynnys lähteä mukaan siihen ensimmäiseen viikkokisaan, koska ei olla ihan varmoja omasta taitotasosta muihin verrattuna.
– Radalla käy erittäin lahjakkaita nuoria heittämässä. Ei kuitenkaan uskalleta lähteä kilpailuihin mukaan, vaikka viikkokisoissa heitetään nimenomaan taitotason mukaan eri sarjoissa. Mutta kun ensimmäisen kerran lähtee mukaan, niin koukkuunhan siihen sitten jää.
Monet lajia harrastamattomat ihmettelevät usein, miksi radalle lähtiessä pitää olla niin paljon kiekkoja mukana.
– Tämä on erittäin tekninen laji. Väylät ovat erilaisia, ja erilaiset kiekot käyttäytyvät ihan eri tavalla. Minullakin on esimerkiksi tällä Loimaan uudella radalla mukana parikymmentä kiekkoa. Mutta vaikka tämä teknisesti onkin haastava laji, silti sanon, että kyllä se ulkoilu tässä on parasta, Lehtonen mainitsee.
Lajin parissa aktiivisesti Loimaalla touhuava Lehtonen aloitti itse frisbeegolfharrastuksen vuoden 2012 aikoihin, kun kaverit pyysivät väylille mukaan Vampulaan. Sittemmin hänen saavutuksinaan ovat muun muassa SM-hopea Master 50+ -sarjassa ja parifrisbeegolfin SM vuodelta 2020. Lehtosella on edelleen intoa osallistua kisoihin. Viimeisimpänä meriittinä on juuri saavutettu, tämän vuoden SM MP50-luokassa.
Lehtosen aika kuluu nykyisin pitkälti lajin parissa Loimaan seudun mainioita harrastusmahdollisuuksia hyväksi käyttäen ja niistä myös huolta pitäen.
– Tämä Loimaan uusi ratahan saatiin käyttöön viime vuonna. Se on erinomainen, vaihteleva väyliltään, ja sopii niin harrastusta aloitteleville, mutta erityisesti kehittyneemmille, enemmän lajia harrastaneille heittäjille.
Mahdollisuudet lajin harrastamiseen ovatkin mainiot Loimaan alueella. Esimerkiksi Alastaron rata on saanut paljon positiivista palautetta.
– Alastarolla on 12-väyläinen, erittäin aloittelijaystävällinen rata. Lyhyitä väyliä, joilla saa helposti onnistumisen tunteita. Tiit ovat erittäin hyvässä kunnossa, ja ylläpito on kunnossa. Ratoja pitää hoitaa, muuten ne pusikoituvat, ja väylillä heittäminen ja kulkeminen ei ole enää mielekästä, Alastaron radan tilanteesta kertoo siellä aktiivisesti toimiva Pertti Mäkelä.
Hän toimii ratamestarina paitsi Alastarolla, myös Eurassa Sieravuoren radalla.
– Kävin Sieravuoressa ensimmäisen kerran kymmenen vuotta sitten, ja ympäristö siellä lumosi minut. Frisbeegolfrata tosin oli jäänyt aika lailla hoitamatta, ja ensimmäiset vuodet kuluivatkin siellä pitkälti raivaushommissa. Mutta nyt se on saatu hienoon kuntoon ja on yksi Suomen parhaista radoista, Mäkelä kertoo.
Hän on myös aktivoimassa aivan pienimpiä mukaan lajin pariin.
– Syksyllä alan pitämään lajiin liittyen Hippo-kisoja, joista ensimmäiset järjestetään Alastarolla. Ne toteutetaan yhteistyössä OP Sataharjun kanssa, joka on tukemassa tapahtumia. Avustus menee suoraan nuorten ja naisten frisbeegolfharrastuksen tukemiseen, Mäkelä sanoo.
Hän on itse harrastanut lajia viitisentoista vuotta. Vaikka viikkokisoihin tuleekin edelleen osallistuttua, on harrastus nykyään etupäässä kuntoilua.
– Rakkaudesta lajiin, sanoisin. Tämä on oikein hyvä harrastus tässä iässä. Radalla syke pysyy sopivana ja rasvaa palaa.
Juha Lahti
