LOIMAA Yksityinen lääkärikeskus Mehiläinen Loimaa laajentaa toimitilojaan Vesikoskenkadulla. Katutasoon tehtävä 151 neliön kokoinen laajennus lisää huoneistoalaa 119 neliöllä, ja sinne rakennetaan Mehiläisen käyttöön neljä uutta vastaanottohuonetta ja myös laboratoriotilat sijoitetaan laajennussiipeen.
– Tilat Loimaalla ovat olleet liian ahtaat, eikä meillä ole ollut laajenemis- tai kasvumahdollisuuksia. Pohdittiin pitkään ratkaisua tilavajaukseen ja päädyttiin lopulta rakentamisratkaisuun, joka saatiin Kiinteistö oy Loimaan Joutsenen Mika Suomisen kautta hienosti järjestettyä, Mehiläisen aluejohtaja Jaana Laaksonen kommentoi.
Aiemmin katutasossa on ollut neljä vastaanottohuonetta, joten uudistuksen myötä niiden määrä tuplaantuu. Käyttöön jää myös pohjakerroksen viisi vastaanottohuonetta, mutta yläkerran sosiaalihuoltotiloista luovutaan.
– Loimaalla vastaanottoajat ovat olleet aika täynnä. Laajennuksen myötä me saadaan lisää vastaanottajia ja toivottavasti sitä kautta asiakkaitakin. Tarkoitus on saada asiakkaat jatkossa nopeammin vastaanotolle.
Palvelut Mehiläisessä pysyvät ennallaan. Loimaalla on röntgenlaitteistot ja magneettikuvausrekka vierailee paikkakunnalla tasaisin väliajoin. Laiteinvestointeja ei uudistuksen yhteydessä tehdä.
Rakennustyöt käynnistyivät heinäkuun puolivälissä ja niiden on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Rakennustöistä vastaa Rakennuspexi oy. Aiemmin lääkärikeskuksen ja vanhan kaupungintalon välistä on mahtunut autolla, laajennuksen jälkeen välikköön jää väylä jalankulkijoille.
– Laajennusta varten jouduin hieman ostamaan kaupungilta lisää tonttimaata. Uskoisin, että tämän mahdollisti kaupungintalon homeongelman luoma mainehaitta, sillä itse kaupungintalolle ei helpolla löydy käyttäjää, Mika Suominen kommentoi.
Uuteen siipeen kuljetaan sisäkautta rakennuksen takaosaan puhkaistavan aukon kautta. Seinustalla olevat ilmanvaihtolaitteiston ulkoyksiköt siirretään uudistusosan sivuseinälle.
– Uuteen päätyyn tulee pyörävaja, ja myös roskikset menevät uusiksi. Niistä täytyy sopia myöhemmin, ja sitten on kysymys taas maanhankinnasta, jos esimerkiksi kaivetaan musiikkiopiston kanssa yhteiset molokit.
Loimaan keskustaan ei Suomisen mukaan varsinaista investointitunkua ole ja liikekiinteistöjen kysyntä on pohjamudissa. Keskustan ja koko Loimaan kehittämisestä hän jakaa yleisesti kiitosta kahdelle ”mestarille” eli Markku Helanderille ja Markku Mäkitalolle.
– Myönteisillä ajatuksilla tätä laajennusta tehdään. Ei voida olettaa kaupungin tai yhteiskunnan yksin nostavan keskustan vetovoimaa, kun palvelut siirtyvät marketeille ja keskusta näivettyy. Ilman näitä ”kahta hullua” ei Loimaalla olisi paljoakaan kehittynyt. Hulluja tarvittaisiin lisää.
