Siemenperunastandardin iso muutostyö päätökseen

0
Mikroskopointi liittyy peruna-ankeroistutkimuksiin.

LOIMAA Siemenperunatarkastukset kuuluvat Ruokaviraston Loimaan toimipisteen vastuualueeseen, ja sen osalta on nyt saatu laaja kansainvälisen standardin päivitystyö maaliin.

– Kyseessä on siemenperunastandardin kokonaisuudistus, joka määrittelee hyvin yksityiskohtaisesti sen, miten siemenperuna pitää tarkastaa ja sertifioida. Alun perin standardi on kirjoitettu jo 1960-luvulla, ja sitä on vuosien saatossa päivitetty useilla pienemmillä muutoksilla. Kolme vuotta sitten päätettiin kirjoittaa standardi kokonaan uudelleen. Työ aloitettiinkin silloin, ja nyt se on saatu päätökseen, Ruokaviraston kasvintuotannon osaston johtaja Hanna Kortemaa kertoo.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvan Ruokaviraston päätoimipaikka on Seinäjoella. Sen Loimaan toimipaikka suorittaa pääasiassa siementarkastusta. Tämä on peruja siitä, että 1980-luvun lopulla virastossa tehtiin päätös siementarkastuksen siirtämisestä Loimaalle, ja vuonna 1992 se toteutui uuden toimipaikkarakennuksen myötä.

Kasvintuotannon osasto muodostuu siemenyksiköstä Loimaalla ja kasvinterveys- ja lannoiteyksiköstä Helsingissä. Standardointi kuuluu UNECE:n (United Nations Economic Commission for Europe) alaiseen toimintaan. Kortemaalla on ollut iso rooli standardin uudistusprojektin läpiviemisessä, ja yleensäkin kaikessa siemenperunaan liittyvässä toiminnassa.

– Olen toiminut siemenperunaryhmän puheenjohtajana vuodesta 2019 asti. Keväisin, maaliskuussa, on aina kokous YK:n päämajassa Genevessä. Sitten on ollut siemenperunastandardin muutoskokouksia etäyhteydellä viisi kertaa vuodessa viimeisen kolmen vuoden aikana. Sen lisäksi keskimäärin kerran vuodessa on kokous jossakin osanottajamaassa ja samalla tutustutaan sen maan siemenperunaan. Näissä kaikissa toimin puheenjohtajana, Kortemaa kertoo.

Siemenperunastandardi on niin sanotusti harmonisoitu, eli sen sisältö ja vaatimukset ovat samat kaikilla osallistujamailla.

– Tässähän on mukana Suomen lisäksi varapuheenjohtajamaina Australia ja USA sekä sitten Ranska, Saksa, Hollanti, Iso-Britannia, Espanja ja Etelä-Afrikka. Vaikka joillakin mailla on vähän kilpailuakin keskenään, niin hyvin sopuisasti on standardiuudistuksen kanssa päästy etenemään, Kortemaa sanoo.

Suomessa siemenperunatuotanto keskittyy Pohjanmaalle. Ruokavirasto on vastuussa siihen liittyvistä tarkastuksista.

– Kesällä tehdään viljelystarkastuksia, jotka tarkastaja tekee aina paikan päällä. Myös näytteet otetaan laboratoriotarkastuksia varten. Niissä etsitään esimerkiksi peruna-ankeroista, rengasmätää ja viruksia. Sitten vielä ennen säkitystä tehdään mukulatarkastus, jolla kartoitetaan muun muassa siemenperunan koko ja rupisuus.

Jos kaikki asiat ovat kunnossa, niin sen jälkeen annetaan myönteinen sertifiointipäätös ja se saa niin sanotusti myyntiluvan.

Juha Lahti

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän