Japanilaisprofessori halusi tutustua loimaalaiseen erikoisuuteen

0
Japanilaistutkija Yuriko Shibayama tutkii suomalaisen hyvinvointivaltion muutoksia. Hän pistäytyi Euroopan ja Suomen matkallaan myös Loimaalla Ytk työttömyyskassan vieraana. Erityisasiantuntija Petja Eklund havainnollisti kassan toimintaa konkreettisella esimerkkimateriaalilla. SARI HOLAPPA

LOIMAA/TEOLLISUUSKATU Japanilainen Tokai yliopiston apulaisprofessori Yuriko Shibayama kävi Suomen ja Euroopan matkallaan myös Loimaalla. Suomalaisen hyvinvointivaltion tutkijana häntä kiinnostaa suomalainen ja loimaalainen erikoisuus, Ytk työttömyyskassa.

– Tällaista työttömyyskassamallia ei taida olla missään muualla maailmassa, hän pohti käynnillään.

Häntä kiinnosti muun muassa se, mikä on Ytk:n valtavan kasvun taustalla sen ollessa tätä nykyä Suomen suurin työttömyyskassa. Apulaisprofessori halusi selvittää lisäksi, miten Ytk on muuttanut suomalaista työttömyysturvajärjestelmää tai vaikuttanut vanhojen liittojen asemaan 34-vuotisen historiansa aikana.

– Erikoista tässä on vielä se, että Ytk sijaitsee edelleen Loimaalla, vaikka kaikki muut toimijat ovat Helsingissä, hän hämmästeli.

Vastauksia Shibayaman kysymyksiin antoi työttömyyskassan erityisasiantuntija Petja Eklund, joka esitteli Ytk:n toimintaa Teollisuuskadun toimipisteessä. Shibayama sanoi ajatelleensa etukäteen Ytk:n työttömyyskassalla olevan myös poliittinen päämäärä ja sen olevan puolueista lähellä kokoomusta. Eklund korosti kuitenkin, ettei kassalla ole poliittista päämäärää tai suunnitelmaa.

Toisaalta Shibayama oli tullut alustavissa tutkimuksissaan siihen tulokseen, että kassa sopii ilmeisen hyvin nykyisenkaltaiseen työelämään ihmisten vaihtaessa useammin alaa ja työpaikkaa.

– Olen huomannut myös, että Ytk on varsin taipuisa, kun edessä on (yhteiskunnallisia) muutoksia, hän kertoi päätelmistään.

Eklund vahvisti apulaisprofessorin käsityksen asiasta, ja sanoi, että Ytk on jäsentensä tukena myös muutenkin kuin vain työttömyysjaksoilla.

– Tarkoituksemme on auttaa jäseniä saamaan kokonaisuutena parempi työura.

Yuriko Shibayaman kiinnostus suomalaista hyvinvointivaltiojärjestelmää kohtaan juontaa 2000-luvun alkupuolelle, jolloin hän vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa. Hän oli tutustunut suomalaiseen tyttöön lukioikäisenä tämän aloittaessa samassa koulussa. Kun Shibayama vieraili myöhemmin Vimpelissä tytön luona, hän oli hämmästynyt, miten järjestäytynyt yhteiskunta Suomi on ja miten hyvin kaikki puhuivat englantia.

Myöhemmin opiskellessaan yliopistossa yhteiskuntatieteitä hän halusi keskittyä Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden rakenteisiin, ja erityisesti siihen, miten Suomesta tuli hyvinvointivaltio. Opiskelujen aikana hän palasi Suomeen vaihto-oppilaaksi opiskellen vuoden Helsingin yliopistossa.

Valmistuttuaan Shibayama ei kuitenkaan jäänyt suoraan tutkijan uralle, vaan hänelle tarjottiin vuonna 2007 myynti- ja markkinointialan työtä suomalaisesta laukkuja valmistavasta Golla oy:stä. Ensimmäiset viisi vuotta hän työskenteli Japanissa ja seuraavat viisi Suomessa.

Vuonna 2018 hän sai sähköpostia Tokai yliopiston yhteiskuntatieteiden Pohjoismaiden tutkimuksen osastolta, josta hänelle tarjottiin töitä. Hänen oli määrä opettaa ja tutkia suomalaista yhteiskuntaa ja politiikkaa.

Viime vuonna Yuriko Shibayama sai valmiiksi kahden muun tutkijan kanssa teoksen, joka käsittelee pohjoismaalaisten hyvinvointivaltioiden, varsinkin suomalaisen, muutoksia muun muassa sosiaalipolitiikan sekä historiallisten ja taloudellisten näkökulmien kautta.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän